tintinluomukset (a) gmail.com

Kommentti olisi iloinen yllätys :-)
You can also leave comments in English :-)
Pode deixar comentários em português tambem :-)

keskiviikko 25. elokuuta 2010

Posti vie ja posti tuo

Sain tänään valmiiksi Marille lupaamani neulakirjan. Toivottavasti se on käyttökelpoinen.
Lähetin myös Selmalle KYH-tempauksen arvontaan lupaamani silmukkamerkit.

Kotiin tullessa eteisen matolla odotti pakettikortti. Hetken jo mietin, voiko SNYni olla näin nopea, mutta hetken päästä hoksasin, että asiamiespostissa minua odottaa oma arvontapalkintoni Kesäyön hullutuksesta. Onnetar oli minulle suosiollinen ja voitin itse päädiktaattori Äiti-Puffan lahjoittaman palkinnon. Miten upea palkinto se onkaan - kaksi vyyhtiä ihanaa Puffa-lankaa (Poika jo omi toisen vyyhdin, mutta käyn sen anastamassa takaisin yön pimeinä tunteina), muistikirja, Badgeriä, Kismet ja ihana possukortti. Poika omi myös osan Kismetistä, kun ei ole kuulemma reilua, kun mä syön kaikki suklaat aina yksin. Nyt silittelen lankavyyhtejä ja mietin, mitä ihanaa niistä tulee. Kiitos Äiti-Puffa ihanasta paketista!

maanantai 23. elokuuta 2010

Sävy sävyyn


Ei varmaan tarvitse kertoa, mikä on lempivärini :-) Täytyy tunnustaa, että olen lapsellisen innoissani ja ylpeä upeista kynsistäni. Jos joku olisi sanonut puolisen vuotta sitten, että aloitan syksyn geelikynsin, olisin nauranut maha kippurassa. Elämä onneksi yllättää, eikä sitä pidä ottaa niin vakavasti.

Poden vieläkin KYH:n jälkeistä saamattomuutta. Neuloisin kyllä, mutta en saa aikaiseksi aloittaa mitään. Tänään sain onneksi kylään neulovan ystävän (kiitos Alarwyn kuvasta) ja sain aloitettua huivin neulomisen. Siitä sitten enemmän, kun valmistuu. Aloitin myös mallitilkun toista projektia varten, joten eiköhän tämä aloitus-blääh tästä kohta hellitä.

Olen ilmoittautunut taas vaihteeksi moneen tempaukseen:
Ompelukonekaan ei ole vielä hautautunut, joten olen lyhentänyt lennossa parit housut (ja mä inhoon kaikkea korjausompelua). Eli hyvä mieli, vaikkei kauhesti ole mitään valmista tullut.

maanantai 16. elokuuta 2010

Nappipussi




Olen aloittanut tämän pussukan virkkaamisen jo monen monta vuotta sitten. Se on ehtinyt jo olla mukana kaksisssa fufoiluissa ja yhä vain oli kesken. Nyt päätin koulun alkamisen kunniaksi tehdä sen valmiiksi (ja myös tarvitsin pientä helposti mukana kulkevaa pussukkaa kännykälle ja avaimille).


Lankana on musta Kotiväki ja arvioisin, että sitä kului vähän päälle 70 grammaa. Innokkaana tietysti ompelin pussukkaan metallisen vetoketjun ja ison kasan nappeja ennen punnitusta (89 g). Tämän päivän testikäyttö osoitti, ettei vuoria ihan ehdottomasti tarvita, mutta enköhän senkin siihen jossain vaiheessa laita. Pussukan hihnasta tuli juuri sopivan pituinen ja siihen mahtui hyvin kaikki tarpeellinen ja mahtuu vielä vähän lisääkin.

Olen erityisen ylpeä siitä, että sain ommeltua tähän näinkin paljon nappeja. Rakastan niitä, enkä koskaan raaski käyttää niitä mihinkään.

sunnuntai 8. elokuuta 2010

Kirpun peitto

Tänään oli nuorimman veljentyttöni kastepäivä. Tästä kolmannesta tuli myös kummityttöni aivan yllättäen (toki olen sen jo muutaman kuukauden tiennyt ja iloinen yllätyshän tuo oli).
Olen molemmille isosiskoille tenyt tilkkupeitot, eikä nuorimmaistakaan voinut jättää ilman. Onneksi raivasin askarteluhuoneeni Pojan syntymäpäiviä varten ja samalla sain kaivettua myös ompelukoneeni esille kaiken rojun alta. Askarteluhuoneen ideahan tietysti olisi se, että pääsisi ompelemaan ja väkertämään aina, kun siltä tunttuu, mutta käytännössä se on toiminut seilaavan tavaran varastona. Satunnainen ompeluinnostus on laantunut huonetta raivatessa.

Päätin yrittää pärjätä kaapista löytyvillä materiaaleilla mahdollisimman pitkälle. Tilkkuilua harrastava naapurissa asuva ystävä tuli auttamaan kankaiden valinnassa ja pääsin pikaisesti työn alkuun. Leikkasin 12 eri kankaasta 30cm x 30cm neliöitä, jotka leikkasin yhdekssän osaan (kannatti vaihtaa leikkuriin uusi terä). Sekoitin tilkut ja ompelin ne yhteen neliöiksi (tässä vaiheessa yleensä joku ymmärtämätön tulee pyörittelemään päätään ja ihmettelemään, onko tässä mitään järkeä :-) ). Peittoon tuli osin samoja kankaita kuin on isosiskojen peitoissa, mutta kaikki ovat ihan erilaisia. Pojan mielestä peitossa oli liikaa kankaan sävyjä ja häntä ilmiselvästi häiritsi tuon lapsikuvioisen kankaan silppuaminen.

Tilkkupinnan kokoaminen on hauskaa puuhaa, mutta minulla tuppaa homma aina jäämään tikkausvaiheeseen. En ole vielä harjoitellut riittävästi käsintikkausta, vapaakonetikkaus ei onnistunut näin suurelle työlle (ainakaan tällä aikataululla). Minulla on tapana tikata suoria viivoja ompeleiden mukaan. Nyt se tuntui kuitenkin liian kulmikkaalta. Onneksi löysin ompelukoneestani loivaa aaltoa tekevän koristetikkauksen ja sillä sain hakemaani vaikutelmaa. Kaikki materiaalit löytyivät lopulta omista varastoista, mikä on oikein iloinen asia. Kankaita on kuitenkin vielä moneen tilkkupeittoon...

Olen hyvin tyytyväinen lopputulokseen. Ylitin itseni myös pakkaamalla kaikkien tyttöjen lahjat (isommilla oli synttärit samaan syssyyn) kauniisiin paketteihin ja kaikille oli jopa kortitkin... Oli mukavaa ommella pitkästä aikaa ja nyt täytyykin yrittää pitää ompeluinnostus vireillä. Ideoita on vaikka kuinka ja paljon.

perjantai 6. elokuuta 2010

Sydämellistä touhua

Tulipahan sitten virkattua muutama sydän Soita mummolle -kampanjaa varten. Näitä olisi ollut mukava virkata enemmän, mutta aika ei oikein riittänyt. Meni sen verran tiukille noiden KYHäilyjen kanssa. Kampanjan varsinainen kohokohta on 11.8. klo 16 - 17 Narinkkatorilla. Lisätietoja saa kampanjan blogista. Sydänten ohje löytyy Ravelrysta.

Sydämiä virkatessani jouduin yhdistelemään lankoja, että sain niistä riitävän paksuja. Ja sillä hetkellä kolahti myös Qvidi Minan salaisuus. Noin vuosi sitten ystäväni hihkui innosta ryhtyä virkkaamaan vuosien tauon jälkeen, kun oli nähnyt maakuntamuseossa Qvidi Minan tyyliin neulotun villatakin. Minä vain vilkaisin kuvia ja totesin, että tuohan on Isoäidin neliö, ei sen ihmeellisempi. Tutkittiin sitten yhdessä netistä löytyneitä kuvia ja ovathan nuo villatakit ja muut upeita. Asia kuitenkin jäi.

Mutta nyt tuli ymmärrys. Koko homman juju onkin siinä, että lankoja yhdistellään ja näin saadaan uusia väriyhdistelmiä ja sävyjä. Olisin voinut virkata noita sydämiä vaikka kuinka ja vaan valita uusia lankapareja (en vielä edes ehtinyt kovin villeihin yhdistelmiin asti). Nyt olisi into virkata sydämiä, mutta temapus meni jo :-). Tarvitseeko joku jossain virkattuja sydämiä?

Sytomyssykampanja jatkuu HUS:n alueella marraskuun loppuun asti. Erityisenä painopistealueena ovat lapset, toki aikuistenkin myssyjä otetaan vastaan ja toimitetaan perille. Erityisesti miehet ovat myssyjä kaipailleet. Lisätietoja myssypäivistä ja muusta löytyy blogista, Ravelrysta ja Facebookista. On tämä sosiaalinen media vaan niin monipuolista :-).

maanantai 2. elokuuta 2010

Kesäyön hullutus - loppuraportti


Urakka tuli suoritettua kunnialla loppuun. Viimeiset työt viimeistelin lauantaiaamuna huimat 15 tuntia ennen määräajan päättymistä.

Viimeisenä valmistuivat virkatut korut. Varsinainen virkkuuosuus on ollut valmiino jo puolitoista kuukautta, mutta helmien ja koukkujen kiinnittäminen on antanut odottaa itseään. Meinasin jo luopua ajatuksesta koristella nämä helmillä, mutta onneksi innostuin kuitenkin. Olen hyvin tyytyväinen lopputulokseen. Kaulakoru kaipaa vielä itselleen sopivaa ketjua, mutta sellainenkin varmasti löytyy korulaatikosta. Korut on virkattu kirjontalankalaatikosta löytyneestä helmilangasta ja arvioin menekiksi 10 grammaa. En huomannut punnita töitä ennen kovettamista ja koristelemista. Kaulakorun malli on kirjasta Melody Griffiths: 201 ideaa pieniin ja suuriin virkkaustöihin. Korvisten mallin sovelsin tuosta suuremmasta.

Virkattu kukkaro heittäytyi myös hankalaksi. Ostin kerän kirjavaa Punto Color -lankaa ajatuksenani virkata siitä pieni kukkaro (en ole aiemmin virkannut kukkaroa, vaikka ommellen olen niitä tehnyt useampia). Ensimmäisenä sattui kuitenkin käsiini suuri kukkaronkehys, joten ryhdyin tekemään suurta kukkaroa. Lankahan siinä loppui kesken. Onneksi lankaa oli vielä saatavilla Menitan Outletissä, josta ystävällisesti lähettivät sitä keskustan liikkeeseen. Nyt on lankaa toiseenkin kukkaroon :-). Lankaa meni 80 grammaa. Mallia minulla ei ollut ja aloitinkin virkkaamisen kehysreunasta ja sovitin työtä kehykseen koko ajan. Kun alku oli mielestäni hyvä, harsin kehyksen kiinni työhön varmistaakseni sopivuuden. Siinä se sitten kökötti loppuajan. Yleensä olen laittanut liimaa kehykseen ennen puristamista, mutta tällä kertaa en raaskinut/uskaltanut purkaa hyviä harsimuksia ja päätin luottaa pelkkään puristusvoimaan. Käytössä sitten mitataan, miten hyvin liimaton kiinnitys pitää.

Aiemmin valittelinkin, miten kovasti tökki verkon virkkaaminen Äitin huiviin. Olen tehnyt liian monta huivia skotlantilaisella virkkauksella ja tämä alkoi jo olla liikaa. Tein muutaman huivin paksummasta langasta ja niiden jälkeen verkon virkkaaminen Kotiväestä 3 mm:n koukulla oli hidasta ja ennen kaikkea tappavan tylsää. Äiti ei onneksi kaivannut kovin pitkää huivia. Gedifra Rubens -lanka sopii oikein hyvin huivin kudelangaksi ja olen erittäin tyytyväinen lopputukseen. Niin oli äitikin :-).

Viimeisimpänä mutte vähäisimpänä on ystävälle neulottu Kaya Triangle Shawl. Hän ihastui keväällä neulomaani huiviin ja lupasin tehdä hänelle samanlaisen, kun se oli niin kiva malli. Lankana on Kauhavan Panda (70% villa, 30% bambu). Se oli oikein mukavaa neuloa ja on ihana pehmeää. Hellekeleillä, tosin meinasin tulla hiki, kun suurin osa työstä lepäsi sylissä Lankaa meni 350 g ja seitsemän grammaa sopivan väristä jämälankaa, kun varsinainen lanka loppui kesken päättelykerroksen (siinä vaiheeaa alkoi tempauksen takaraja lähestyä uhkaavasti, enkä jaksanut lähteä purkamaan reunan i-cord päättelyä). Nyt täytyy miettiä, puranko viimeisen kerroksen ja loitan päättelyn edelliseltä kerrokselta, ostanko lisää lankaa ja teen loppukerästä jotain muuta vai annanko olla vaan.

Tässä vielä kaikki KYHäelmäni järjestyksessä. Nimeä klikkaamalla saat kuvan näkyviin. Lankaa kului yhteensä 1847 grammaa.

KYH#26 - Starburst Hotpad, Cotton
KYH#25 - Tyynen patalaput, Cotton
KYH#24 - Simpukkamyssy, Kata+jämä
KYH#23 - Kesäpipo Pojalle Milk&Honey
KYH#22 - Simpukkamyssy, Kata
KYH#21 - Norwegian Babycap, Malabrigo sock
KYH#20 - Metallilankakorvikset
KYH#19 - Metallilankakruunu
KYH#18 - Cachecolar, Katia Marea kpl
KYH#17 - Virkatut korvikset, helmilanka
KYH#16 - Virkattu kaulakoru, helmilanka
KYH#15 - Kaya Triangle Shawl - Panda
KYH#14 - Virkattu myssykkä - Micro Bamboo spray
KYH#13 - Virkattu pussukka - Punto color
KYH#12 - Kukkapampulat, jämäjotain
KYH#11 - Junasukat, jämäFame
KYH#10 - Travelling woman, Malabrigo sock yarn
KYH#9 - Sukat Utsjoen mummoille, jämäSeiskaVeikkaa
KYH#8 - Tiskikukka, Järbo Soft cotton
KYH#7 - Tiskikukka, Järbo Soft cotton
KYH#6 - Kaulahuivi, Mellanraggi + jämälankoja
KYH#5 - Kaulahuivi, Sandnes Smart + jämälankoja
KYH#4 - Kaulahuivi, Fame + jämälankoja
KYH#3 - Kaulahuivi, Kotiväki + Gedifra Rubens
KYH#2 - Lepakon pipo ja kaulaliina, SeiskaVeikka jämiä
KYH#1 - Sytomyssy, Micro Bamboo Spray

perjantai 30. heinäkuuta 2010

Lapsuuden sankarille

Lapsuuteni suuri idoli vietti syntymäpäiviään viime lauantaina. (Oli muuten aivan mieletömän ihanat juhlat, kiitos!) Ja koska mä olen mä, rupesin sitten keskiviikkona miettimään, että mitähän sitä lahjaa laittais. Emme ole päivittäin tekemisissä, joten en oikein osannut ostaa mitään.

Kaapista olisi ehkä löytynyt jotain itsetehtyä ja sopivaakin, mutta halusin tehdä jotain juuri hänelle ja häntä ajatellen. Päätin siis neuloa huivin lahjaksi. Malliksi valitsin takuuvarman Traveling womanin, kun se on suht nopea ja helppo. Pidän myös mallista, joten olisin voinut tehdä sen paremmallakin ajalla.

Värimaailmaa piti Äitiltä vähän udella ja sitten kaivelemaan lankavarastoja (joista ei kuitenkaan ihan heittämällä löytynyt täydellistä lankaa, vaikka ne huomattavat ovatkin). Ensimmäisenä käteen osui kauniin vaaleanharmaa vyyhti tuntematonta lankaa. Se olisi ollut pehmeää ja mukavan tuntuista, mutta vyyhti oli niin solmussa, että kerimiseen olisi mennyt liikaa aikaa.

Seuraavaksi silmiini osui Tallinnasta ostettu Any-sukkalanka, jonka väri sopi saajan väreihin. Lankaa oli myös takuulla riittävästi, kun sitä oli kaksi 100 g:n kerää.

Pontevalla tikuttamisella sain huivin valmiiksi perjantai-iltana ja sain sen pingotettua vanhempien olohuoneen matolle. Tein sileää osuutta hieman pidempään (+28 s) ja se muuttikin huivin muotoa kolmiomaisemmaksi. Huivin paino on hieman alle 100g, sillä yhdestä kerästä lankaa jäi n. 5 m. Kerrankin niin päin, että lanka riitti just ja just.

Kääräisin huivin vielä Fresita-pullon ympärille ja eikun menoksi.

perjantai 23. heinäkuuta 2010

Vieraskynäilyä


Vaikka en näin kesällä olekaan kovin ahkerasti päivitellyt tätä omaa blogiani, lupauduin vieraskirjoittajaksi Ikomin blogiin. sieltä voi käydä lukemassa esittelyni ja bongaamassa yhden lempparitöistäni ajalta ennen blogia :-). Ikomin blogi on myös yksi lemppariblogeistani.

Kyhäilyt alkavat olla valmiina. Triangle shawl-huivia lukuunottamatta keskeneräiset työt vaativat enää viimeistelyä (joka sitten onkin ihan muuta kuin lankojen päättelyä). Eli tilanne on tällä hetkellä lohdullinen 21/26. Viime tippaan kuitenkin menee, sillä olemme taas muutaman päivän toisaalla, enkä viitsi ottaa näperreltäviä mukaan.

torstai 22. heinäkuuta 2010

Hatuttaa

Niin... En tahdo millään löytää päähäni sopivan mallista hattua, pipoa, myssyä tms. Baskeri on ihan ok ja kankainen lippis on kiva. Ongelmana on, että pääni on pieni suhteessa kaikkeen muuhun. Monesti olen pettynyt, kun näen ihanan hatun ja innolla sovitan sitä ja se näyttää ihan hölmöltä päässäni.

On kuitenkin mukavaa kokeilla kaikkia uusia malleja. Onneksi itselle sopimattomat myssyt voi laittaa sytomyssykeräykseen tai antaa kaverille (valitettavasti olen huomannut, että ystävilleni useimmat hatut ja myssyt sopivat).

Sinisen myssyn mallin bongasin youtubesta. Siellä brasilialainen täti kärsivällisesti virkkasi ja neuvoi samalla. Tässä mallissa on runsaasti kohopylväitä edestä ja takaa. Mieheni nauroi, kun istuin luurit korvilla ja koukku kädessä ja seurasin ohjeita. Taisinpa siinä samalla katsella toisella silmällä jalkapalloa ja jutella kaverini kanssa Skypessä.

Ohjeen lanka oli ohuempaa ja siinä tehtiin kahdeksan sektoria kuuden sijaan. Olisin voinut tehdä myssystä hieman leveämmän, mutta loppui kärsivällisyys kesken. Myssy on kokoonsa nähden painava (125 g), tiivis ja paksu. Micro Bamboo Spray ei ole paras mahdollinen lanka ja ajattelinkin kokeilla tehdä seuraavan ohuemmasta ja kevyemmästä villalangasta. (KYH#14)
Kyllästyin virkkaamaan patamallisia sytomyssyjä ja halusin kokeilla lierillistä versiota. Valkoinen lanka oli niin kesäinen, että tein hattuun pitsilierin. Tämäkin malli olisi tarvinnut erilaisen langan. Pantino on liian pehmeää ja paksua. Napakammasta langasta olisi saanut napakamman lierin. Nyt lieri oli ihan löllö ja hattu näytti äitini mielestä isoäidin unimyssyltä. Mökiltä kotiuduttuani tuputtelin kovitetta (käytännössä varmaan erikeeppiriä ja vettä) lierin päällipuolelle, mutta siitä ei vieläkään tullut riittävän napakka. Tuputtelin kovitetta myös lierin alapuolella ja nyt lieri on kauttaaltaan kova ja pitää muotonsa. Sadekeliin hatun kanssa ei varmaankaan kannata mennä, sillä kovite on vesiliukoista. Tämä taitaa kuitenkin lähteä kiertoon ja yritän tehdä itselleni uuden hatun erilaisesta langasta. Lankaa kului 103 g.

Ja pistetäänpä vielä kuva perussytomyssystäkin, kun sellainenkin on tässä valmistunut. Lankana on Pojan pipon raidoista yli jäänyt Milk&Honey (vähän piti jatkaa harmaalla bambulangalla reunaa). Ensin ajattelin laittaa tähän vuorostaan sinisiä raitoja, mutta lanka muodosti itsessään niin mielenkiintoista kuviota, etten raaskinut sotkea sitä. Myssyn paino on 45 g.

Ehdotapa minulle hyvää myssyn, pipon tai hatun ohjetta. Jos vaikka löytäisin vihdoinkin sopivan mallin.

maanantai 19. heinäkuuta 2010

A viajante

Olen koko viime viikon viettänyt tiiviisti HesaCupin tiimellyksessä, joten on jäänyt tämä blogin päivittäminen väliin. En ole kuitenkaan ollut käsitöitä tekemättä, vaan kaulaliinan tekele on kulkenut tiiviisti kassissa mukana. Se ei vain millään ehtinyt valmiiksi ennen laivan lähtöä, joten täytyy pistää postiin.

Sain kuitenkin neulottua viikon aikana toisen Traveling Woman -huivini ja tämä sai nimekseen A Viajante. Se on aikalailla tarkka käännös Traveling womanista portugaliksi. Tämän sai brasilialainen ystäväni, joka matkustaa joka kesä viisi viikkoa Pohjoismaissa jalkapallopoikien kanssa. Huivi siis sopii hänelle kuin nenä päähän.

Minulle niin tyypilliseen tapaan aloitin huivin neulomisen vasta viime tipassa. Viikko sitten perjantaina lähdimme Marian ja lasten kanssa Kaunissaareen tapaamana Kristiinaa ja viettämään aurinkoista päivää ulkona. Aloitin huivin neulomisen menomatkalla ja neuloskelin sitä hiljalleen päivän aikana. Välillä meinasi epäilys iskea, mutta Marian tsemppauksella en antanut periksi. Lauantaina, kun jalkapalloilijat saapuivat, oli huivi jo hyvällä mallilla ja alkuviikosta ehdin neuloa aamusella. Viimeisen kerroksen tosin neuloin perjantain ja lauantain välisenä yönä ja pingotin työn olohuoneen matolle. Mutta se valmistui! Tällä kertaa sain jopa reunasilmukat täsmäämään koko huivin ajan. Lankana on kaapista löytynyt nimetön lanka, joka on todennäköisesti puuvillasekoitetta. Väri vaan sattui sopimaan saajan toiveisiin ja on omastakin mielestäni erittäin kaunis. En ehtinyt punnita huivia, mutta arvioisin lankaa kuluneen n. 145 g.

Huivin lisäksi matkaan lähti kaksi pokaalia. Hyvä Jockey!