Kylppärin kaunistus

Löysin joskus talvella pari isoa kerää moppilankaa matonkudearkustani. Taisin suunnitella virkkaavani niistä koreja. Tapani mukaan kerät jäivät lojumaan, tällä kertaa olohuoneen kirjahyllyn reunalle. Ystäväni Anu kävi kylässä ja tuumasi. "Olet sitten löytänyt ne mattolangat?" Olen muutamaan kertaan pyöritellyt paksua turkoosia puuvillalankaa lankakaupassa, mutta silloin, kun olisi ollut ostoinspiraatio, ei hyllyssä ollut kuin yksi kerä. Seuraavalla kerralla, kun lankaa olisi taas ollut, ei se puhutellut yhtään. Suunniteltu kylppärinmatto antoi odotuttaa itseään.

Mutta Anulta idean saatuani pistin ensin netin hommiin ja etsin sopivaa ohjetta. Kylpyhuoneemme on pitkä ja kapea, joten pyöreä matto on siellä vähän hankala. Halusin tehdä soikean maton. Niitä ohjeita ei sitten ollutkaan ihan kovin monta tai en ainakaan löytänyt. Käännyin taas Ravelryn mallipankin puoleen ja sieltähän se löytyi. Malli on alunperin tarkoitettu tabletiksi pöydälle, mutta toimi oikein hyvin paksustakin langasta tehtynä.

Alkuinnostuksessa sain maton hyvälle mallille, mutta sitten iski kyllästyminen ja ranne alkoi vastustella moista puuhaa. Helatorstain kunniaksi päätin selättää tämän ufon ja sinnittelin sen valmiiksi. Yhtään suurempaa mattoa en olisi langastani saanut, mutta tällä kertaa kerien jumalat olivat suosiollisia ja lankaa jäi se 20 cm. Yleensä se jää saman verran vajaaksi. Valmiin maton koko on 95 cm x 70 cm ja se on kylpyhuoneeseemme juuri sopiva. Painoa matolla on 1114 grammaa.Virkkuukoukku oli 7,0 mm. Ja matto on juuri sopivan kokoinen, värinen ja tuntuinen meidän kylppäriin.

Toukokuukin on kohta ohi. Mihin tämä aika oikein menee?

Jäätelökesä

En tiedä, miksi, mutta kudonnaiseni saavat yleensä aina nimen. Johtuukohan siitä, että kangaspuiden ääressä istuessa keskittyy siihen kutomiseen ja ehkä kuuntelee radiota tai juttelee samalla. Ei ole tuhat ja yksi asiaa pyörimässä ympärillä tai viihdyttämässä; kuten on kotisohvalla neuloessa televisiota katsellen ja Pojan touhuja seuraten. Olen vielä niin laiska lähtemään liikkeelle, että vietän asukastalolla kerralla pidemmän tovin, kun kutomisinto (tai -pakko) iskee.

Tämä matto on siis Jäätelökesä. Kudoin sen jossain vaiheessa keväällä nuorimmalle veljentytölleni. Olen kutonut hänen molemmille isosiskoilleen matot aikaisemmin. Kälyni kävi ostamassa kuteet ja minulle on aina yllätys, mitä sieltä tulee :-).  Tosin kahdessa jälkimmäisessä matossa on molemmissa ollut sekä vaaleanpunaista että mintunvihreätä. Kaikki kolme väriä tuovat mieleeni jäätelön: mintunvihreä on tietysti minttu, lila on mustikka ja vaaleanpunainen saa tällä ertaa olla vadelma. Sävytkin ovat kylmähköjä ja lisäävät jäätelön tuntua entisestään.

Maton sidos on siitä mukava, että poljentaa muuttamalla saa erilaista pintaa ja maton puolet ovat erilaiset. En lähtenyt kuitenkaan leikittelemään erilaisilla poljennoilla, vaan tein koko maton samalla ja ajatuksena, että kukkakuviot tulevat päälle päin. Sopii sekin tähän kesäiseen ja tyttömäiseen tunnelmaan.

Nyt mietinkin, saisinko itsestäni irti kutoa uuden maton myös Pojan huoneeseen. Edellisen kudoin juuri ennen hänen syntymäänsä ja siitä on jo seitsemän vuotta...

Aktiivista hiihtolomaa

Olen virittäytynyt lomatunnelmiin tekemällä muutamia ufoja pois nurkista ja aloittamalla muutaman uuden projektin (miksi en kuulu siihen ihmisryhmään, jolla ei ole koskaan keskeneräisiä töitä?)


Äidin mattojen kanttaus on jo voiton puolella, vaikka epätoivo meinasikin iskeä kesken kaiken. Onneksi on taitavia ystäviä, jotka auttavat hädän hetkellä. Huomenna pitää yrittää selviytyä yksin viimeisista vaiheista. Yli jääneistä kuteista kudoin n. metrin pituisen 80 cm leveän maton. Eipähän jää nekään kuteet nurkkiin pyörimään.

Pojan etanakin alkaa olla valmis. Suunnittelija ei vain ole ihan varma siitä, tuleeko etanalle sarvet vai ei. Etana meinas lähteä tänään hoitoon mukaan, mutta hävisi viime metreillä puhallettavalle leijonalle. Ehkä ensi viikolla sitten.


Kaverin kanssa on saali-projekti meneillään. Loimi on luotu, puihin vedetty ja sain niisittyä loppuun sen, mikä kaverilta jäi puuttumaan. Alkaa vain deadlinet paukkua, kun reilun viikon päästä pitäisi olla saali lahjapaketissa. Onneksi kutominen on se helppo vaihe.