Ryppyilyä

Onneksi ihan tarkoituksella ja hyvässä hengessä.

Asukastalollamme on syksystä lähtien kokoontunut kudontaryhmä ja päätimme yhteistoimin laittaa ryppyhuivi-loimen. Ohje on Kauhavan Kangasaitan sivuilta. Loimi-lankana on Esiton kampavilla, väreinä aniliinin ja syklaamin punainen. Kudoin kaulaliinani kaapista löytyneellä marjapuuronvärisellä villalangalla (saattaa jopa olla samaista kampalankaa vyyhdillä kartion sijasta). Huivi painaa 240 g ja arvioisin kuuteen osuudeksi n. 100 g (en hoksannut punnita vyyhtiäni ennen kutomista). Sidoksena on palttina, johon neljän senttimetrin välein kudottaan rypytyslanka kalalangalla.

Kutominen itsessään oli nopeaa, jännitystä matkaan toi vain tuo rypytyslangan paikan mittaileminen ja laskeminen (yritin saada kuteen tiheyden samaksi kuin loimen eli 24 lankaa 4 cm:llä). Hapsujen pyörittelyynkin taisi mennä enemmän aikaa kuin kutomiseen.

Sitten pääsinkin hauskimpaan vaiheeseen. Kuroin rypytysnarut yhteen ja solmin ne mahdollisimman tiukasti. Upotin huivin kuumaan veteen vettymään kunnolla, käärin sen lakanakankaaseen ja laitoin mehumaijaan (sinne mihin marjatkin). Huivin sai höyrystyä tunnin verran ja jäi kattilaan jäähtymään. Huuhteluainekylvyn jälkeen leikkasin rypytyslangat pois ja levitin huivin n. 17 cm levyiseksi kylpyhuoneen lattialle. Kuivuminen kesti melkein vuorokauden.

Lointa on vielä jäljellä ja ajattelin tehdä itsellenikin huvin eri värillä. Tämä huivi menee äitylille myöhästyneenä syntymäpäivälahjana.

Viimeiset potut

Sukkasato sitten loppui ja Lapaskuu alkoi.

Viimeisenä rutistuksena sain neulottua itselleni itsekoolatusta seiskaveikasta säärystimet. Eivät ole kovin pitkät tai leveät, kun ajattelin, että ne menevät puntin alle nilkkoja lämmittämään. Mallin nappasin Jepyn Polvekeraitaisista sukista. Vähän arvelutti tuo värjäykseni, mutta tuohon malliin raidatkin asettuivat aika kivasti. Olin iloisesti yllättynyt. Aloitin innoissani neulomaan loppukeristä junasukkia, mutta totesin, ettei lanka enää riitä edes varsiin ja päätin purkaa alun ja laittaa nöttöset jemmaan.

Kuvassa alimpana ovat ne koulutuspäivän aikana puoleen väliin neulotut pesukoneessa huovutettavat tossut. Kuvaa otettaessa olivat vielä pesua vailla, mutta nyt nekin on jo huovutettu. Lankana oli Naturgarn ja näihin meni n. 200 g. Ohje on Käspaikasta.


Tänään sain vihdoin kuvaan jo pari viikkoa käytössä olleet myssyn ja kaulaliina. Maria heti ne mun päälläni nähdessään, että on jäänyt blogiin laittamatta. Tämä vuodenaika ei vaan ole valokuvaamiseen otollista aikaa. Lankana on Puro Tundra. Myssyyn meni vajaat kaksi kerää ja kaulaliinaan neljä kerää ja myssystä jäänyt lanka. Puikot muistaakseni nro 6. Malli on syksyn Novita-lehdestä. Myssy on vähän liian iso ja kaulaliina liian pitkä, mutta lämmittävät ihan mukavasti ja värikin on mulle sopiva.

Hopeasavi

Eilen pääsin ilokseni kokeilemaan hopeasavea ensimmäistä kertaa. Aluksi vähän jännitti, sillä en ole koskaan ollut kovinkaan taitava savenpyörittelijä (ne vähäiset työt, joita olen tehnyt ovat olleet jokseenkin kömpelöitä). Hopeasaven perusideanahan on muovata sitä samoin kuin savea ja sitten polttaa uunissa sideaineet pois ja jäljelle jää vain hopea. Lisätietoja hopeasavesta ja sen käytöstä saa Hopeasavi-sivuilta. Hopeasaven käsittelystä ehkä parhaiten jäi mieleen se, että joka vaiheessa pitää muistaa käsitellä kädet ja tarvittavat välineet Badgerillä eli vaseliinilla.

Puolivahingossa sain mielestäni ihan tyylikkään lätkän aikaiseksi. Mietin pitkään tuleeko siihen reikää vai ei, mutta päädyin pitämään sen ehjänä. Pitää vielä hankkia hopeinen rintaneulapohja ja liimata tuo siihen. Korun fiilis on aika seitkytlukulainen ja siksi niin nostalgisen ihana. Mukava materiaalihan hopeasavi on, mutta on aika tyyristä. Pitäisi saada joku kimppatilaus aikaan, niin hintakin tulisi edullisemmaksi.

Kamerakin oli matkassa mukana, mutta, kun työn touhuun päästiin, se unohtui sivupöydälle moneksi tunniksi. Kuvaaminen on muutenkin tällä hetkellä tämän blogaamisen haasteellisin osuus. En koskaan muista ottaa kuvia lyhyenä valoisana aikana ja illalla lamppujen valossa väreistä tulee vähän mitä sattuu.

Sain tänään myös selätettyä kaulaliinaloimeni. Sinnillä meni loppuun, mutta ihan kivoja kaulaliinoja niistä tuli. Sain samalla tuhottua muutaman nurkissa pyörineen lankakeränkin (tosin piti vähän käydä ostamassa välikudetta). Tarkemmat yksityiskohdat kertoilen sitten, kun saan liinat irit toisistaan ja viimeisteltyä.

Kaulaliinaa pukkaa

(punainen sohva ei ole paras tausta kuville, mutta...)

Täällä putkahtelee puikoilta vaan kaulaliinoja, vaikka sukkasatoa pitäisi kerätä.

Neuloin Snyltä saamani Puro-langat Novita-lehden (3/2009) ohjeiden mukaan kaulaliinaksi. Tämä menee lahjaksi, sillä Jäätyneen karpalon värisuora ei sittenkään ollut minun. Vaikka kuinka yritän avartaa katsantokantaani, niin tuo rusehtavan vihertävä raita ei vaan miellytä silmää. Mutta lähipiirissä on onneksi vähemmän rajoittuneita yksilöitä ja kohta on joulu. Huivi oli mukava neuloa ja lanka tuntui pehmeältä. Purosta tuskin tulee suurta suosikkiani, mutta asusteisiin se on ihan kiva lanka.


Tykkäsin lehtimallista ja sitä oli helppo neuloa, joten tein itselleni kaulaliinan fufo-projekissa viimeistellyn baskerin kaveriksi. Lankana on lankakorin pohjalta kaivettu turkoosi Jenga. Olen tehnyt siitä ponchon pari vuotta sitten ja tavoilleni uskollisena olen ostanut lankaa varmuuden vuoksi riittävästi. Jenga on paksumpaa kuin Puro, joten tein vain kaksi mallikertaa (27 s.). Vähän tuo lanka nitisi ja natisi neuloessa, eikä sekään pääse suosikkilistalle. Koska halusin eroon koko lankasatsista, neuloin vielä lopuista pojalle kaulaliinan. Pitäisi vaan keksiä jokin jippo tuohon ihan perusliinan piristykseksi.

(tämä meni purkuun)

Vihdoin ja viimein keksin, miten saan tuhottua jo luvattoman kauan seisseen kaulaliinaloimeni. Ensimmäinen kokeilu ei innostanut, mutta värien karsiminen kahteen auttoi tilannetta. Samalla saan tuhottua mys nurkkiin kertyneitä Tango ja Tango-fani keriä. Näistä enemmän, kun saan ne pois puista.

Ekosilkkilanka potkii yhä vastaan. Yritin neuloa sitä tänään, mutta sekään ei onnistunut. Kohta laitan tuon kerän takaisin vyyhdille ja laitan lasiastiaan ja olohuoneen koristukseksi. Lanka on yhä kauneinta vyyhdillä.

Nyt pitäisi keksiä joku sopivan helppo ja yksinkertainen työ huomisen koulutuspäivän piristykseksi. Jos vaikka niitä sukkia sitten.