Nyt saatte sitten lueskella niitä kirjoittamattomia juttuja ja ihailla esittelemättömiä töitä :-)
Osallistuin ensimmäistä kertaa Olympianeulontaan. Kilpailutöiden piti alkaa ja päättyä olympiakisojen aikana. Olin pitkään katsellut tätä Cascaden Ultra Pimaa sillä silmällä ja heinäkuussa ostaa päräytin sitä riittävästi pitkähihaiseen paitaan. Tämä Date night -malli (ravel-link) oli jo jonossa odottamassa ja päätin yhdistää langan ja mallin.
Paita neulotaan ylhäältä alas ja kaikki koot alkavat samalla silmukkamäärällä. Tämä on mielestäni tosi nerokasta sillä pääntie ei suurene samassa suhteessa esim. rinnanympäryksen kanssa (tähänkin olen joissakin ohjeissa törmännyt). Sopiva lisäysten määrä löytyi puseroa sovittamalla. Tein kaikkein suurimman koon mukaan, sillä ajatus liian kittanasta puserosta tuntui ahdistavammalta kuin ajatus hieman liian löysästä.
Suuren neulontainnon vallassa, en lukenut ohjetta ensin kokonaan läpi, vaan luin sitä neuloessani. Mallikerran vaihduttua toisen kerran ihmettelin, kun mallikerrat eivät kohdanneetkaan paidan keskellä. Purin sitten kerroksen, laskin ja sovitin silmukat paikoilleen. Itsekseni jupisin ja mutisin, että lähetän palautetta suunnittelijalle pahasta virheestä. Luettuani ohjeen loppuun löysin maininnan siitä, että kaikissa koissa mallikerta ei täsmää. Jotain muutakin hassua ohjeessa oli, mutta en muista sitä enää.
Olen pitänyt paitaa todella paljon ja valitettavast täytyy todeta, että lanka nyppyyntyy jonkin verran. Se nyppyyntyi jo neuloessa, vaikka pinta onkin ihanan kiiltävä. Pesin puseron pesukoneessa muun pyykin joukossa eikä se siitä mennyt miksikään. Ryhdistyi vain hieman.
Ja näin hienon mitalin sain palkinnoksi :-)
