tintinluomukset (a) gmail.com

Kommentti olisi iloinen yllätys :-)
You can also leave comments in English :-)
Pode deixar comentários em português tambem :-)

lauantai 16. huhtikuuta 2011

Saksille pesä


MaMa-haaste 7 on kivi, paperi, sakset. Olipas hankala aihe tällä kertaa! Ensimmäinen ideani oli tehdä pelikortit, jolla voi tätä tuttua peliä pelata. En saanut kuitenkaan itselleni perusteltua, miksi korttipeli olisi ollut parempi kuin perinteinen tapa, joten jäivät kortit tekemättä.

Seuraavaksi ajattelin, että kaivan kivikuosisen kankaan laatikosta ja ompelen siitä pussukan. Haasteeseen olisin osallistunut kuvalla, jossa olisi ollut kaava kankaalla ja sakset valmiina leikkaamaan. En sitten toteuttanut sitäkään.

Minulle sakset ovat tuiki tarpeellinen työkalu ja tarvitsen niitä päivittäin. Taloudestamme löytyy toki useat sakset, mutta silti ne tuntuvat aina olevan hukassa, kun niitä tarvitsee. Harvoin ne ovat kovin kaukana. Aika usein istun niiden päällä tai ne ovat piiloutuneet sohvatyynyjen alle.

Ja siitä se ajatus sitten lähti. Muistin, että minulla on arkkitolkulla käsintehtyä paperia, joka varmasti kestäisi tällaisessakin käytössä. Korupussista kaivoin esille virattoman kiviriipuksen (sekin on siellä odottanut esille pääsyä kohta kolmekymmentä vuotta). Vihreä lanka on täyttä muovia ja löytyi kirpparilta jokunen vuosi sitten. Sirkat ja kiinnityssysteemit olen ostanut jossain vaiheessa edulliseen hintaan, eikä niitäkään ole kovin monta kertaa käytetty. Täällä on siis todella myllätty Mahtavia Materiaalivarastoja oikein kunnolla tällä kertaa. Liimaakin tarvittiin vähän ja virkkuukoukkua.


Tällainen saksikotelo näistä sitten syntyi.

 Asia erikseen on se, tuleeko tuota pussukaa koskaan roikotettua kaulassa. Pitää ainakin yrittää. Lopputulos on mielestäni hauska ja pidän siitä, että siinä ovat kaikki kolme - kivi, paperi ja sakset - somasti yhdessä.

torstai 14. huhtikuuta 2011

Kuningattaren jämät


Nikolai-huivista jäi yli pieni nöttönen lankaa. Koska tykästyin kovasti huivin pitsimalliin, päätin tehdä lopusta langasta ranteenlämmittimet. Ensimmäisestä versiosta tuli liian pitkä (tai leveä, miten päin sen nyt ajattelee) ja arvelin, että lanka olisi loppunut kesken. Neuloin aloituksen taannoisella Tallinnan reissulla, joka ei langan tuhoamisen kannalta ollut mitenkään erityisen onnistunut. Kaiken, minkä matkan aikana neuloin, purin myöhemmin.


Uusi aloitus pienemmällä silmukkamäärällä onnistui paremmin ja sain pieniin käsiini sopivat lämmittimet tehtyä. Jätin saumaa ommellessani peukaloille reiät ja ranteenlämmittimiä voikin pitää molemmin päin. Kevät alkaa tosin täällä etelässä olla sen verran pitkällä, ettei näillekään enää kauheasti käyttöä ole. Mutta ovatpa valmiina odottamassa syksyä. En ole varmaan koskaan ollut näin hyvissä ajoin varautunut tulevaan syksyyn (vai onkohan kuitenkin kyse myöhästyneistä viime talven töistä).

Lankaa kului huimat 20 grammaa ja pienen pieni nöttönen jäi vielä. Sitä tässä pyörittelen ja voipi olla, että näette vielä Kuningattaren jämien jämät. Toivottavasti saan myös noita muita keskeneräisiä viimeisteltyä ja postattua.
 
Aurinkoista viikonloppua kaikille!

maanantai 11. huhtikuuta 2011

Se neljäs


Sain jokunen aika sitten Sirimiltä tällainen haasteen. Nappasinpa sitten tämän hymiönkin mukaan !

1. Avaa neljäs kansio, jossa säilytät valokuviasi.
2. Valitse neljäs kuva kansiosta ja julkaise se blogissasi.
3 Selitä kuva.
4. Haasta neljä bloggaajaa tekemään sama. 

Ja yllä on kuva.

Haaste oli vaikea, sillä omat kuvani eivät ole mitenkään erityisen hyvin kansioituina järjestyksessä. Suurin osa on vain isossa käsityöt-kansiossa. Perheen tärkeät kuvat ja mielenkiintoiset maisemat löytyvät miehen kuvatiedostoista (tuhansien pilvikuvien joukosta). 

Sinänsä hauskaa, että juuri tämä kuva tupsahti sieltä kansioista neljäntenä, kun on viime vuoden jämäkuun aikaansaannoksia. Nythän vietämme taas jämäkuuta. Idean tämän tekemiseen sain YouTubesta. Siellä brasilialainen täti kertoi, miten tekee iltalaukkuja cd-levyistä. Hieman muutin rakennetta ja tein tällaisia pussukoita/lahjarasioita. CD-levyjä on purkillinen ja nyt voisikin olla sopiva hetki tehdä taas muutama. Tästä höpsötyksestä kerroin noin vuosi sitten. 

Olen nyt niin tylsä ihminen, etten haasta ketään (tämäkin on jo pyörinyt aika monessa blogissa). Voit vapaasti ottaa haasteen mukaasi, jos haluat. 

Aurinkoista alkanutta viikkoa kaikille!

sunnuntai 10. huhtikuuta 2011

Hama-helmipussukka


Alkuvuoden Taito-lehdessä oli ohje pussukkaan, johon oli neulottu mukaan hama-helmiä. Oli pakko ottaa ohje talteen, kun noita helmiä on jossain vaiheessa tullut ostettua isompikin purkki. Aulikin on tätä kokeillut ja pitihän minunkin.

Tällä kertaa tein juuri niin kuin ohjeessa sanottiin. Ihan alkaen siitä, että käskettiin käyttää 18-säikeistä kalalankaa. Kaikkia muita paksuuksia olisi löytynyt läheltä, mutta ei tätä. Ostin sitten 500 gramman rullan kalalankaa. Nyt sitä on jäljellä 508 grammaa... En tullut punninneeksi kerää ennen kuin aloitin sen tuhoamisen, mutta arvioisin, että rulla painaa n.50 g.

Koko homman juju on se, että helmiä ei pujoteta etukäteen lankaan niin kuin usein on tapana. Ne koukataan virkkuukoukulla silmukan päälle ja sen jälkeen silmukka neulotaan ihan tavallisesti. Ei ollut kauhean sujuvaa neulomista ja hermi meni aika nopeasti. Neulepinnan valmistuminen vei viikon jos toisenkin, kun en jaksnut muutamaa kerrosta enempää kerralla tehdä. En suunnitellut kuviota erityisen tarkasti, yritin vain katsoa, ettei samaa väriä tule ihan vierekkäin.

Haasteellisin vaihe oli silittäminen. Hamahelmiä oli todella vaikea silittää niin, että olisivat sulaneet tasaisesti. Aloitin varovaisesti viileämmällä raudalla, mutta lämpöä oli pakko lisätä, että helmet sai sulamaan. Eri väriset helmet myös sulavat eri tavalla. Lopputuloksesta ei tullut ihan niin tasainen kuin olisin toivonut. Taito-lehden kuvassa helmet näyttivät sulaneen aivan tasaisesti ja samanmuotoisiksi.


Sitten pussukka odottelikin muutaman viikon ompeluinnostusta. Se iski tänään. Ompelin pussukan sivureunat ja vetoketjun käsin. Vuorin reunat ompelin koneella, mutta kiinnitin sen käsin pienin pistoin. Siinä ährätessäni mietin, että homman olisi voinut tehdä helpomminkin.

Aika pieni tuosta tuli (23 cm x 13 cm), mutta eiköhän sillekin jotain käyttöä löydy. Onhan se ainakin söpö. Kai... Ripustuslenkin siihen voisi vielä vaikka virkata.

Nyt pitäisi vaan keksiä, mitä tuosta lopusta kalalangasta tekisi. Lasketaankohan se jämälangaksi?

perjantai 8. huhtikuuta 2011

Vispipuuro


Joku ehkä muistaa joulun jälkeisen hattuongelmani (kun lempilippikseni piilotteli pikkuveljen vaatekomerossa). Silloin tuli selailtua kaikenlaisia lippisohjeita ja silmääni viehätti taas tämä Novitan Syksy 2008 -lehden malli. Olin unohtanut sen kokonaan, kun silloin ei ollut siihen sopivaa lankaa. Suosituslanka Mambo ei oikein inspiroinut. Nyt muistin kuitenkin viime keväänä ostamani käsinkehrätyn villalangan ja arvelin, että paksuus saattaisi olla aika hyvä.

Lanka on Ingeborg Michels Gernbash Naturwolle Handgesponnen ja se on odottanut sopivaa käyttökohdetta melkein vuoden. Lanka on hieman ohuempaa kuin ohjeen Mambo, joten lisäsin silmukoita aloitukseen ja tein muutaman kerroksen enemmän. Virkkuukoukkuni oli 7,0 mmm. Aloitan virkatut hatut ja myssyt yleensä päälaelta ja olikin outoa virkata väärään suuntaan. En myöskään ollut tyytyväinen päälaen kavennuksiin, kun ne ainakin minulla jäivät jotenkin reiällisiksi. 200 grammasta lankaa jäi pieni nöttönen, josta virkkasin ympyrän ja ompelin sen päälaelle kavennusosaa peittämään. Olen hyvin tyytyväinen lopputulokseen. Tällainen runsas lippis sopii päähäni oikein mainiosti.


Lankaa oli sitten jäljellä 100 grammaa ja halusin saada settiin myös kaulaliinan. Hetken mietin, olisinko ostanut lisää lankaa, mutta luovuin ajatuksesta. Totesin, että tällainen käsinehrätty hieman epätasainen paksu lanka sopii oikein hyvin skotlantilaiseen huiviin. Lankakorista sattui löytymään sopivan väristä Maijaa ja siitä lähdin virkkaamaan pohjaverkkoa. Aloitin perusmallilla pylväs-ketjusilmukka, mutta totesin, että ruudukosta tulee liian tiivis. Seuraavan ruudukon tein kaksoispylväillä ja kahdella ketjusilmukalla ja se näytti hyvältä. Kerroksella on 15 ruutua (pariton määrä tekee sen, että päät ovat valmiina symmetriset ja se miellyttää omaa silmääni).


Tämän huivimallin ainoa miinuspuoli on se, että pohjaverkon virkkaaminen on tappavan tylsää, mutta tarkkaavaisuutta vaativaa. Jouduin loppuvaiheessa purkamaan yi 20 cm, kun huomasin hukanneeni yhden ruudun. Tässä mallissa moinen virhe näkyy eikä sitä pysty peittämään, joten oli pakko tehdä uusiksi. Kahdesta kerästä (100 g) Maijaa sain riittävän pitkän huivin. Käsinkehrättyä lankaa meni n. 70 g.


Lopuksi pujottelin koukkuamiskoukun avulla kaksinkertaisen villalangan verkkoon. Verkkoon olisi mahtunut kolminkertainenkin lanka, mutta muutama metri jäi puuttumaan. Kaksinkertaisena huivista tuli ohuempi ja laskeutuvampi, mikä ei ole ollenkaan paha. Loppulangasta virkkasin jättikukan. En tiedä vielä tuleeko siitä rintakoru vai laukunkoriste. Halusin vaan saada kaiken langan käytettyä. Muutama metri tosin päätyi lankakorin pohjalle. Kukkaan meni 28 g.

Ensi talvea odotellessa :-)

tiistai 5. huhtikuuta 2011

PPP eli punainen projektipussukka

Ravelryssä on kaiken muun kivan lisäksi innostuttu projektipussukoiden ompelemisesta. Eihän se hauskaa ole itselleen tehdä, joten lähettelemme näitä toisillemme. Tällainen pussukka on tänään lähtenyt postissa uuteen kotiin. Toivottavasti se ilostuttaa saajaansa. Oman pussukani saan ensi viikolla :-).

Kaavan piirsin tilkkukurssilla opettajan avustuksella. Ajattelin, että olisi kiva, jos pussiin mahtuisivat pitkäkin puikot tarvittaessa. Valmiina pussukka näyttää kuitenkin liian pitkulaiselta. Seuraavasta teen varmaan hieman lyhyemmän. Pitääkin nyt ommella näitä pussukoita muutama, että pysyvät opettajan opit hyvin mielessä. Eilen kurssilla tosin oli sellainen olo, ettei olisi koskaan aikaisemmin koneella mitään tehnytkään. Olen viime aikoina keskittynyt ihan liikaa lankatöihin ja ompelukone on jäänyt aivan paitsioon. Tähän täytyy tulla parannus.

Pientä viimeistelyä vailla olevia töitäkin on useita pitkin ja poikin, mutta en vaan saa aikaiseksi tehdä niitä loppuun, kun koko ajan tulee uusia ideoita. Pitää varmaan keksiä itselleen jotain keppejä ja porkkanoita. Langan haalimisen voisi nyt ainakin hetkeksi lopettaa...

sunnuntai 3. huhtikuuta 2011

Onneksi on se viime tippa



17.40 "Pöh! Jäi tämänkertainen MaMa-haaste toteuttamatta :-("


 17.45  Idea!

17.47 Langat ja virkkuukoukku otettu esille.
         Pontevaa virkkaamista


18.30 Ketjusilmukkaketju valmis. Kaksipuoleinen teippi oli onneksi omalla paikallaan. Innokasta teipin ja ketjusilmukoiden pyörittelyä. Varmuuden vuoksi pienet liimatipat alkuun ja loppuun.


19.04 Purkki ja kansi valmiina valokuvattavaksi

19.15 Kuvien siirto koneelle ja postauksen kirjoittaminen.



19.30 Postauksen linkittäminen 37 tuntia vuorokaudessa blogiin
MaMa6-haasteen alle.

19.43 LÄTTYJÄ :-)


PS: Lankaa kului 36 g ja tämä on ensimmäinen työni jämäblogiin.

Tallinnasta tarttunutta


Onneksi ei ole kuitenkaan kyse mistään ikävästä taudista tai loisesta :-)

En ole Tallinnassa käynytkään sitten viime kesän, joten muutamia tarpeita oli jo ehtinyt tulla mieleen. Ostokset olivat pääsääntöisesti suunniteltuja ja heräteostoksetkin olivat hyvin perusteltuja. Muutamia juttuja tuli ostettua ihan sen takia, kun kaveritkin osti. Aika maltillinen olin kuitenkin tällä kertaa ja jätin esimierkiksi Karnaluksin nappiputkilot ja nauharullat ihan rauhaan.
 

Lankojakin toki ostin, vaikka niitä kotona pursuilee joka nurkasta. Turkoosista Brilliantista on tulossa neuletakki ihan itselleni (sitä on enemmän kuin tuo kuvan neljä kerää). Aloitin jo kertaalleen BomUllista Joustineuletakkia (Suuri Käsityö), mutta jouduin purkamaan sen, kun lanka olisi todennäköisesti loppunut kesken ja oli muutenkin ko. malliin liian painavaa. Voi olla, että malli ei sovi tällekään langalle, mutta jotain sen tyylistä ajattelin kuitenkin tehdä. Vaaleanpunaisesta Katian Candysta olisi tarkoitus neuloa ystävälle kesähuivi. Turkoosi versio samasta langasta huuteli niin kovasti, että oli pakko ottaa sekin mukaan. Mukaan tarttui myös kaksi pötkylää Latvian villaa. Ryppyhuivilangaksi ajattelin, mutta ulkona väri ei ollutkaan ihan sellainen kuin miltä sisällä näytti. Eiköhän niillekin joku suunnitelma löydy.

Minulla oli matkaneuleena mukana edellä mainitusta BomUllista kesken oleva Lady February sweater. Oli hyvä tilaisuus sovittaa tekelettä, kun oli useampi asiantunteva silmä tarkistamassa, että koko on oikea. Harmi vaan, että olin lukenut ohjetta huonosti. Nyt joudun purkamaan taas muutaman kerroksen ja aloittamaan pitsineuleen alusta. Onkohan tässä langassa jokin kirous, kun ei ainakaan helposti suostu muotoutumaan miksikään käyttökelpoiseksi.


Parasta koko reissussa oli hauka seura. Kiitokset Kristiina, Maria ja Anu! Eivätpä loppuneet puheenaiheet kesken ja taisipa jokainen meistä oppia jotain uuttakin. Ihana Kristiina vielä kaiken muun hyvän lisäksi lahjoi meitä näillä ihanilla pääsiäiskukoilla. Äiti-kukot oli hän tehnyt jokaiselle ihan ajatuksella, mutta loppuperheen saimme itse valita *. Kiitos, kiitos, kiitos!

* Kuten huomaatte värivalintani on hyvin yllätyksetön. Tosin ajattelin, että näiden avulla voisi lapselle opettaa genetiikkaa. "Kun äiti-kukko on turkoosi ja isi-kukko on valkoinen, tulee lapsi-kukoista turkoosi-valkoraidallisia..."

Tyyne-potholder


Tyyne was the name of my grandmother and she taught me this potholder pattern when I was a teenager. I haven´t seen this pattern anywhere else and I happen to love it. As I loved my granny very much.

I have to thank Flia for this English version. Without her help it wouldn´t have been done, at least not as quickly. 

Please inform me if you have any problems with the pattern. Please leave a comment if you make one, so I can take a look at it. Have fun!

Tyyne potholder


Any 100% cotton dk yarn in two matching colours 100 - 150 grams and a hook to match (2,0 mm - 3,0mm).

With colour A (the darker one in the pictures)
Row 1: chain 56, or until you get the desired length + 10
Row 2: (all rows must start with the ch 1 hole and end with 3 dc)
chain 4, dc in the next 3 ch, (ch 1, dc in the next 3 ch) repeat (-) to your desired width, ending the row with 3 dc.
Row 3: ch 4, (3 dc in the next chloop of previous row, ch 1), repeat (-) ending the row with 3 dc.
Repeat row 3 until you’ve reached the desired length. For an equal sided square make 2 rows more than the double of dc groups.


Change to colour B (the lighter colour in the pictures).
Row 1: Ch 4, 3 dc in the chloop of previous row.
Row 2: Chain 2 (this is the start of row two)


Lay down the work on a table, the row you just made facing you. Fold this row, down underneath the last row of colour A.




Make the ch from row 1 (color B) visible through the hole of the colour A square. (the last picture above).
Dc 3 in that chain, working through the hole.
Row 2 continues: Ch 1, dc 3 in the next chloop of colour B, through the next hole of colour A until the end of the row.
Row 3: Ch 2, dc 3 in the next hole of colour A, (ch 1, dc 3 in the next hole of colour A), repeat (-)
Continue as in row 3 until you’ve filled all the holes of the colour A square. Do not cut.

Suggestion for edging:
Continue with the same yarn from the corner: (ch 3, dc 3 in the same st), repeat(-), join to the edge start with a sl st . Do not cut.

Hanger: ch 40, attach with a sl st either to the ch of the row below or to the last ch of the ch40), turn and fill up the ring with sc´s, push the sc together so the ring becomes stiff. Cut.

Weave in ends.

perjantai 1. huhtikuuta 2011

Nappihullun tunnustukset osa 358


Ei mulla muuta tällä kertaa.