tintinluomukset (a) gmail.com

Kommentti olisi iloinen yllätys :-)
You can also leave comments in English :-)
Pode deixar comentários em português tambem :-)

torstai 21. marraskuuta 2013

Mustaa ja valkoista





Sain viime kevään retriitissä kanssaneulojalta pussillisen puuvillalankoja, kun "Sähän tykkäät virkkaamisesta ja puuvillasta". Olen niitä sitten tässä vähitelleen virkkaillut ja tämän mustavalkoinen yhdistelmä on aina niin toimiva ja raikas.

 
Ensimmäisenä virkkasin kaverille tupaantuliaislahjaksi Tyynen patalaput. Ei ole tokikaan enää kenellekään yllätys, että täältä näitä putkahtelee. Olen vain itse vakuuttunut siitä, ettei parempaa patalappumallia ole olemassa. Olen virkannut näitä jo niin monta, ettei yhtään tarvitse miettiä, mitä tekee. Voi laittaa aivot narikkaan ja pistellä menemään. Saatte siis jatkossakin näitä täällä katsella :-).

 
En ole kuitenkaan niin kaavoihini kangistunut, ettenkö olisi joskus kokeillut jotain muutakin vaihtoehtoa. Kesän KYHäilyihin virkkasin tämän Pikkukokki-patalapun. Täytyy kuitenkin tunnustaa, etten ole patalappumalliani vaihtamassa. Idea tässä patalapussa on hyvin kudontamainen, kun virkattuun pohjaan pujotellaan ketjusilmukkaketjua. Pujotteleminen oli kuitenkin jokseenkin työlästä ja ainakin ohuehkosta puuvillalangasta virkattuna patalapusta tuli aika ohut ja lerppu. Ei varmaankaan suojaa sormia kuumuudelta. Yritin kuitenkin.


Törmäsin Ravelryssä ihanaan Seepra-unileluun. Malli oli mielestäni erittäin kaunis ja suloinen. Oli ihan pakko päästä kokeilemaan. Onneksi sain kutsun tapaamaan lapsuudenystävää ja hänen pesuettaan. sieltä löytyi juuri oikean ikäinen vastaanottaja unilelulle.
 
Ohje on maksullinen Zany Zeebra Lovey (ravel-link). Ohje oli kirjoitettu erittäin hyvin ja sen avulla seepran kokoaminen sujui hyvin. Olen erittäin tyytyväinen lopputulokseen. Nyt vaan mietin, kuinka monta seepraa voi maailmaan päästää. Mietin myös, voiko seepra olla muuta kuin mustavalkoinen.



Lankana näissä kaikissa oli Madame Tricot Almina. tyynet ja Seepra lähtivät maailmalle niin vauhdilla, etten huomannut niitä punnita. Arvioisin, että Tyyneihin meni vajaa kerä kumpaakin väriä ja Seepraan vähän reilu kerä molempia. Pikkukokki pyörii vielä täällä kotosalla ja painaa 23 grammaa. Pitää ryhdistäytyä näiden muistiinpanojen kanssa.

Ja kaikille niille, joiden mielestä virkkaaminen on kryptoniittia: Virkkaaminen on kivaa. Siihen voi vain jäädä pahasti koukkuun.

8 kommenttia:

Katju kirjoitti...

On muuten ihana tuo seepra.

Anonyymi kirjoitti...

Seepra voi vauvaleluna olla minkä värinen tahansa. totesi äitimuori

enkulin käsityöt kirjoitti...

Tosi upeita.
Ihanaa alkavaa viikoloppua sinulle.

KristiinaS kirjoitti...

Oih, seepra on söpö. Voihan se olla minkä värinen vaan, ja eriväristä voi nimittää eri eläimeksi, vaikka kirahvi. Taitavana virkkaajan osaat muotoilla eri eläimenkin, vaikk leppäkertun tms.

tia kirjoitti...

Mahtavan hienoja musta-valkoisia juttuja, ihastuin noihin patalappuihin.

kirjoitti...

Ficou muito legal, acho que é uma excelente lembrança.

bjinhos

Sude kirjoitti...

Seeprathan kulkevat suurissa laumoissa, joten ei sinun auta muu, kuin tehdä noita lisää vaan. Suloinen on tämä yksilö. Jos minulla olisi vauva, niin ehdottomasti tuommoisen haluaisin hänelle ♥

Aava kirjoitti...

Ihania mustavalkoisia, tuo seepralelu varsinkin :)