Suojaa

Kesällä tarvitaan kaikenlaisia suojia, auringonsuojaa, sateensuojaakin välillä. Mökillä ulkona syödessä kaipaa myöskin ötökkäsuojaa, ettei ruoasta löydy ylimääräistä proteiiniannosta.

Mehukannun suoja on virkattu sekalaisista langoista on virkattu Daisy options -mallilla. Lisäsin vain viimeiselle kerrokselle lasihelmiä painoksi. Malli oli helppo ja kiva virkata. Koko oli juuri sopiva mehukannuumme ja nyt ei ole niin väliksi, jos sen unohtaa vähän pidemmäksi aikaa pöydälle.

Äitini on hyvin tarkka kattauksistaan myös mökkiolosuhteissa. Siksi silmääni särähtikin hänen tapansa laittaa kattilankansi salaattikulhon päälle salaatin odotellessa muun ruoan valmistumista. Pitihän kulhollekin saada kauniimpi suoja. Sovelsin hieman tuota Daisy options -mallia tekemällä keskustasta suuremman ja lehdyköistä pidemmät. Ketjusilmukkakaariakin tuli reilusti enemmän.

Kyllä se vain niin on, että pingotus on se, joka työt viimeistelee. Ennen pingotusta reunat liekottivat ja menivät aalloille. Julman pingotuksen jälkeen liinan läpimitta kasvoi useamman sentin ja reunojen liekotus oli tiessään. Kokokin on juuri sopiva suurimpaan salaatikulhoon, vaikkei sitä olisi ennen pingotusta uskonut.

Mutta tämä on ainoa sallittu pingotustapa näin kesällä. Muuten pitää vain nauttia vapaudesta ja ihanista ilmoista, lämpimästä vedestä ja laineiden liplatuksesta :-).

Pienempi ötökkäsuoja on KYH#23 ja suuremi KyJy#2. Pitääkin yrittää saada jossain vaiheessa kirjoitettua tuo KyJy-listakin itselle muistiin. En oikein osaa aloittaa KyJy-töitä, kun on vielä monta KYHiä kesken. Ne onneksi valmistuvat tässä vähitellen ja KyJyjä on vielä aikaa miettiä.

Inspiroivia tilaustöitä

Välillä sitten sattuu niin, että inspiraatio ja tarve kohtaavat. Oikeastaan tällä kertaa tarjouduin tekemään nämä korit ystävälleni. Eli ehkä tämä ei sittenkään ollut mikään varsinainen tilaustyö, vaan sain hyvän syyn tehdä sitä, mikä juuri sillä hetkellä inspiroi.

Ystäväni on erään meikkifirman myyntiedustaja ja kertoi kokoavansa tuotepakettia parille morsiammelle polttareihin. Mietti siinä sitten ääneen, että pitäisi keksiä joku kiva kori tai vastaava, johon tuotteet pakataan. Minä puoletani kuulin itseni sanovan, että virkatut korit olisivat tähän käyttötarkoitukseen oikein sopivat. Morsiammille sopivaa valkoista matonkudettakin on vielä muutama kilo parvekkeella.

Seuraavana päivänä hänen lapsensa tuli meille koko päiväksi ja siinä puistoilun ja muun touhuamisen ohessa virkkasin kolme koria. Pakkohan niihin oli kukkasetkin tehdä. Ei oikein löytynyt sopivaa mallia Anna kaikkien kukkien kukkia -kirjasta ja päädyinkin sitten soveltamaan yhtä mallia. En ommellut kukkia kovinkaan tiukasti kiinni, kun ajattelin, että ne voi tarvittaessa ottaa pois, jos eivät miellytä silmää.  Hieman meni taas tiukille ja pakotinkin lasta hakemaan tulleen ystäväni miehen juomaan kupposen kahvia, että sain korit viimeisteltyä.

Nämä olivatkin viimeiset KYHäilyni ja lasken tähän yhden projekti koreille (#24) ja toisen kukkasille (#25)
.
Joskus tämä tilaustyöhommakin toimii!

Kesäyön hullutus - väliraportti

Nyt ollaan Kesäyön hullutuksen puolivälissä ja on raportin aika. Tänä vuonna homma on sujunut aikalailla tuskattomasti. En ole aloittanut ihan joka päivä uutta työtä, mutta sitten on ollut myös niitä päivä, jolloin aloituksia on useampia. Sain kaikki aloitukseni tehtyä pari päivää ennen määräaikaa.

Aika kiva määrä töitä on jo valmiinakin ja niistäkin suurin osa tuolla loppupäässä. Kaikkein eniten harmittaa se, että en ole saanut valmiiksi kaverille lupaamiani lasimerkkejä. Ei siis kannata luvata kenellekään yhtään mitään :-)

Ihan kaikkia töitä en ole vielä esitellyt täällä blogissa, mutta niitä sitten plumpsahtelee tässä pitkin kesää.

Tilanne 24.6.: aloitetut 25/25, valmiit 18/25

1. Pesuhanskoja 2.6./ valmis 2.6.
2. Tiskikukka 2.6./Valmis 5.6.
3. Lasimerkkejä 3.6.
4. Tyyne patalappu x 2 3.6./valmis 10.6.
5. Huivihattu 5.6. /valmis 5.6.
6. Saroyan 6.6. / valmis 11.6.
7. Huivihattu 7.6. /valmis 7.6.
8. Kauluri 8.6. / valmis 15.6.
9. Abyssal 8.6. / valmis 14.6.
10. Virkkuukoukkukotelo 10.6.
11. Sukat kärjestä aloittaen 11.6.
12. Jack Sparrow - tukka 11.6. / valmis 12.6.
13. Bam May 12” - I love the V-Stitch 11.6. / valmis 15.6.
14. Huivihattu vol. 3 12.6. / valmis 12.6.
15. BAM June 12” - The Efflorescent Window 13.6. / valmis 15.6.
16. Shell Brimmed Cloche soveltaen 14.6. / valmis 14.6.
17. Cachecolar 15.6. / valmis 21.6.
18. Huovutetut tossut 16.6.
19. Apinan housut ja liivi 18.6. / valmis 21.6.
20. Willow Cowl 18.6. /valmis 23.6.
21. Celtic cowl 21.6.
22. Jacques Costeau pipo 21.6.
23. Kärpässuoja 21.6.
24. Matonkuteesta virkatut korit 3 kpl 22.6. / valmis 22.6.
25. Koristekukkaset edellisiin (4 kpl) 22.6. / valmis 22.6.
    

Koska en ehtinyt ihan kaikkea vielä tämän tempauksen puitteissa saada tehtyä, ilmoittauduin myös Kesäyöstä Jouluyöhön eli Aatosta aattoon -tempaukseen. Tarkoitus olisi saada aikaan 24 aloitusta 10.8. mennessä ja tehdä ne valmiiksi 24.12.  Kaikkien töiden pitää painaa vähintään 50 g tai kuluttaa 250 m lankaa. Listalla on jo 16 työtä, joihin löytyy langatkain ja ideoita tulee koko ajan lisää.

Meille käsityöaddikteille on luvassa hyvää juhannussäätä, kun kuulemma sataa vettä ja on kylmää. Voikin sitten rauhassa neuloa ja virkkata.

Hauskaa juhannusta kaikille!

Aurinkoa kaivaten

Auringonkeltainen väri on nyt alkukesästä vetänyt puoleensa magneetin vailla. Se ei vaan ole minun värini, eikä lähipiirissä ole montakaan, joille se sopisi. Pakko on kuitenkin välillä saada aurinkoterapiaa myös käsitöiden kautta.

Toukokuussa kävin tonkimassa Lankamaailman yllätyspussi koreja ja löysin sieltä sellaisen pussin, jossa oli Rosarios Pop Corn -lankaa, vihreää Flox Magic lankaa ja kaksi kerää valkoista villalankaa. Koko kasan sain edullisemmin kuin tuon maissilangan hyllystä, joten pakkohan sitäkin oli päästä kokeilemaan.

Lanka on erittäin kauniin väristä ja sopivasti kirjavaa. Näille uusille viskoosikuiduille ominaiseen tapaan se on vähän lötköä ja säikeistä. Neuloessa pitääkin olla tarkkana, ettei jää kovin paljon säikeitä matkasta.

Malliksi kokeiluun valikoitui Cachecolar brasilialaisesta blogista. Tein näitä kaksi viime kesän KYHäilyihin, mutta en silloin  ihan ymmärtänyt ohjetta kunnolla. Löysin jossain vaiheessa toisesta blogista (jonka osoite ei tietyskikään ole tallessa) kuvalliset ohjeet, jossa asia minulle aukeni. Piti siis päästä kokeilemaan uudestaan.

Huivi on nopea neuloa ja pitsimalli mukavan yksinkertainen. Kukkaset virkataan lopuksi molempiin päihin. Lanka ja malli kohtasivat toisensa ja lopputulos on oikein hyvä. Pehmoinen ja kaulalla miellyttävä materiaali sopii hyvin tällaiseen tiukahkoon kaulahuiviin tai huivikoruun, kuten alkuperäinen nimi viittaa. Lankaa kului melkein kok kerä, pari grammaa jäi jäljelle.

Tämä on KYH#17 ja HHV11 (muistaakseni, menen jo itsekin sekaisin näissä).

Aurinkoa kaivaten...

Kaapon uudet vaatteet

Yksi Suden tekemistä ihanista apinoista on iloksemme asustellut meillä noin vuoden. Välillä se on ollut unohduksissa muiden pehmolelujen seassa, mutta viimeisten parin kuukauden ajan on taas ollut Pojan lempilelu. Minäkin olen monet suukot ja halukset siltä saanut. (Äiti, näkeekö se täti, joka Kaapon on tehnyt nyt nää kuvat? Kaapo lähettää terveisiä!)

Tässä KYHäillessni Poika katseli lankakeriä ja keskeneräisiä töitä ja ilmoitti, että Kaapo tarvitsee housut. Väriksi hän toivoi kirkkaan keltaista, jota ei varastoista löytynytkään, joten lähdimme yhdessä lankakauppaan. Sikäli se oli hyvä, juttu, että samalla reissulla törmäsin kenkäkauppiaaseen ja ostin ne ihanat turkoosit kengät (ja punaisetkin, vähän erilaiset taisin ostaa).

Kaapon vartalonmuto on hieman haasteellinen, mutta sain housut virkattua. Muistin jopa jättää hännälle reiän. Kun olin päässyt vauhtiin ja lankaakin oli vielä reilusti, virkkasin saman tien liivinkin. Onneksi ostin kaksi kerää Gjestalin Baby Bomull -lankaa, sillä yksi kerä ei ihan riittänyt (virkkasin laiskuuksissani kaksinkertaisella langalla ja sitä kului reilu kerä eli 54 g). Kaapon hartialinja on myös haasteellinen ja nyt voi sanoa, että sillä on ihan mittatilaustyönä tehty liivi päällä. Purin pari kertaa, että sain oikean muodon aikaiseksi, eikä nyt lökötä.

Olen kuullut sanottavan, että laiskuus lisää luovuutta (tosin Kari Uusikylä taisi sanoa, että luovuus vaatii riittävässä määrin joutilaisuutta). Koska inhoan langanpäiden päättelyä, mietin, miten saan liivin kädentiet toteutettua, niin, ettei tarvitse virkata erikseen molempia etukappaleita ja takakappaletta. Päädyn tälläiseen ratkaisuun:

Ensimmäiselllä kerroksella jätin viisi pylvästä väliin ja virkkasin siihen kohtaan yhdeksän ketjusilmukkaa.

Toisella kerroksella virkkasi pylväitä kunnes tulin ketjusilmukoiden kohdalle. Ketjusilmukkaketjuun virkkasin viisi kiinteää silmukkaa ja sain aikaan kahden kerroksen korkuisen reiän. Eikä tullut yhtään ylimääräistä laganpäätä pääteltäväksi tai saumaa ommeltavaksi :-) Tämä on nyt KYH#19.

Olen kutonut Kaapon taustalla näkyvän keinutuolin maton jokunen vuosi sitten. Sidoksena oli ontelosidos, jossa kudotaan kaksinkertaista kangasta. Kerrosten väliin jää tyhjä kolonen, jonka voi halutessaan täyttää esim. vanulevyllä. Täyttökerrokset olivat hitaita, mutta lopputulos oli vaivan arvoinen. Samaan loimeen tein Äitille tabletit, ilman täyttöä toki. Malli oli jossain kudonta-lehdessä. En nyt just muista, oliko Lomien lomassa vai Mallikerta kyseessä. Kiva tekniikka, jota olisi kiva päästä tekemään uudestaan.

Ainiin... Upean laulujoutsenen on Poika tehnyt eskarissa maitopurkista, talouspaperirullasta  ja vessapaperirullasta. Oli komea parvi joutsenia koululla keväällä ja muutama kyhmyjoutsenkin oli eksynyt joukkoon. Poika varmasti erottaa jatkossa laulujoutsenen ja kyhmyjoutsenen toisistaan (ja ehkä äiti myös).

Abyssal

Pidin kovasti Anniksen neulomisesta. Erityisen mukavaa siinä oli se, että suuritöisin vaihe tehdään ensin ja loppuaika sitten vaan lasketellaan. Lähdin etsimään Ravelrystä samantapaista huvia ja löysin tämän Abyssal-nimisen. Se onkin saanut innoituksensa Anniksesta, joten sopi mitä parhaiten omiin innostuksiini. Hassua sinänsä se, että siinä oli reunassa sama pitsikuvio kuin edellisen postauksen kaulurissa.

Langaksi valikoituivat lankalaatikossa majailleet Tynn Alpaka (pinkki) ja Drops Alpaca (lila). Etsin siis juuri näihin lankoihin sopivaa mallia.  Milloinkohan sitä ymmärtäisi sen, että vartin matkan päässä on iso lankakauppa, joka on auki joka päivä? Että voisi oikeasti ensin valita mallin ja sitten lähteä hakemaan juuri siihen lankaa. Tällä hetkellä työskentelyni on päinvastaista. Yritän epätoivoisesti löytää sopivaa mallia lankalaatikon langoille.

Abyssalin ohje on alunperin ranskaksi ja siitä löytyy myös englanninkielinen versio. Käännöksessä oli muutama pieni huolimattomuusvirhe, mutta alkuperäiseen vertaamalla selvisin niistä. Pitsikuvio oli tuttu kaulurista, joten se ei tuttanut ongelmia. Tein suuremman silmukkaluvun mukaan ja neuloin kuusi pitsimallikertaa, sillä halusin saada pinkin langan mahdollisimman tarkkaan käytettyä. Sitä jäi kolmisen grammaa ja violettia vähän vähemmän. Aika onnistunut tuhoamisprojekti.

Ihanaa oli myös oppia uusi asia: wrap and turn. Sen voisi vaikka suomentaa pyöräytä ja käännä (tekniikalle on varmaan ihan virallinenkin nimi olemassa). Abyssalin sileä osuus tehdään lyhennetyin kerroksin ja välillä on vaikea saada käännöskohta siistiksi ja huomaamattomaksi. Tällä tekniikalla se onnistuu.

Lyhykäysyydessään homma menee näin: a) kun tule käännöskohtaan, siirrä lanka työn eteen, b) nosta seuraava simukka neulomatta oikealle puikolle, c) siirrä lanka takaisin työn taakse ja d) nosta silmukka takaisin vasemmalle puikolle ja käännä työ. Lanka kiertää siis ensimmäisen neulomatta jäävän silmukan ympäri. YouTubesta löytyy monta videota aiheesta hakusanalla wrap and turn.

Käyvät nämä käsityötkin aivojumpasta, kun välillä täytyy miettiä ja pohtia, kokeilla ja vihdoin lukea ohje kunnolla. Ja koko ajan oppii jotain uutta :-)

Tämä on siis KYH#9 ja HHV10.

Ja lempivärini on....

Tänään tein vähän ostoksia....

 

*******************

Väriteemaan sopii tänään esitellä myös yksi valmistuntu KYH eli #8. Neuloin tämän kaulurin muoriskan ohjeella. Itselleni oli tarkoitus tämänkin tulla, mutta kovin pieneltä tuo näyttää. Turkoosi lanka on ihanaa  Lai-la-lai Yarnz-silkkivillalankaa, josta neuloin alkuvuodesta itselleni ihanat kämmekkäät.  Tähän asti kaikki sujui hyvin. Seuraavaksi ajattelin neuloa itselleni baskerin, mutta epäilin langan riittävyyttä ja ostin kaveriksi TeeTeen Primaveraa. Näitä kahta raidoittaen neuloin baskerin, joka valmiina näyttää enemmän pipolta. Mahtuu toki päähäni, mutta pipo ei vain ole minun asusteeni. Lankoja oli vielä jäljellä ja päätin tehdä kaulurin. Alkuperäinen ajatus oli purkaa pipo, mutta sain melko sopivan kokoinen kaulurin pipoa purkamatta, joten nyt minulla on sopimaton pipo ja vähän liian pieni kauluri.

Ehkä täytyy vain hyväksyä se, että tästä langasta ei ollut tarkoitus jäädä minulle kuin tuo kämmekkäiden osuus. Ehkä noille kahdelle muulle löytyy sopiva käyttäjä jostain. Tänään voin hyökätä pahaa-aavistamattomien veljentyttöjen kimppuun....

Pieniä asioita

Onnistuneeseen KYHäilyyn kuuluu riittävä määrä nopeita töitä. Vielä parempi on, jos ne saa ympättyä johonkin toiseen tempaukseen. Tässä on 2011 Crochet Block-A-Month CAL -ryhmän toukokuun pala - I love the V-stitch. Malli ja ohje olivat aika selkeät ja palaa oli mukava virkata. Sain taas tehdä useampia reunakerroksia, jotta sain tilkusta samankokoisen kuin edellissitä. Lankana taas Seiska Veikka (48 g) ja koukku 4,0mm. Tammi- ja helmikuun tilkut ovat piiloutuneet johonkin. Toivottavasti tulevat esiin ennen vuoden loppua..

Kesäkuun pala on puolestaan The Efflorescent Window (Ravelryssä). Tämä ei sitten mennytkään ihan heittämällä. Keskiosa meni suhteellisen mukavasti, mutta reunassa tuntuu olevan liian vähän silmukoita suhteessa keskustaan. Mietin muutamaan otteeseen puranko ja aloitan alusta, mutta en vielä ainakaan ryhtynyt siihen hommaan. Voi olla, että täytyy kuitenkin purkaa, kun työ vetää pontevan höyrytyksenkin jälkeen pussille. Välillä tuntuu, etten saa koskaan oikean näköistä tulosta suoraan näistä amerikalaisista ohjeista. Ne virkataan usein paljon paksummasta langasta, mutta en tiedä onko siitäkään selitykseksi. Välillä en oikein ymmärrä kirjallisia ohjeita ja joudun sen vuoksi purkuhommiin. Kaavioihin en ole näissä ohjeissa vielä törmännyt ja kuvatkin ovat usein aika heikkolaatuisia. Onneksi ryhmän keskustelussa on usein kuvia valmiista töistä, joissa yksityiskohdat näkyvät paremmin.

Tätä virkatessa tuli opeteltua yksi uusi asia eli valepylväs, jolla aloitetaan uusi kerros ketjusilmukkaketjun sijaan. You tubesta löytyy video, jossa tämä ihmeellisyys näytetään. En tosin käyttänyt tuota klemmaria apuna. Siitä olisi tosin saattanut olla hyötyä, kun en saanut valpylväistäni erottumattomia kuitenkaan. Pylväsryhmiin jaksoin tuon vielä väkertää, mutta kuten kuvasta näkyy, en jaksanut sitä reunakerroksissa käyttää. Ohjeessa kiellettiin laittamasta kerroksen vaihtumiskohtaa kulmaan, mutta sinne taidan sen seuraavaksi lykätä, ettei erotu ihan noin selvästi.

Lankana tässäkin Seiska Veikka 4,0 mm koukulla ja lankaa kului 49 grammaa. Reunakerroksia on taas enemmän kuin ohjeessa ja piristykseksi virkkasin sinne noita erivärisiä kerroksia kiinteillä silmukoilla.

Pienen pienen (syto)myssyn inspiraationa oli Shell Brimmed Cloche. Lankaa oli liian vähän aikuisten kokoon, joten sovelsin koon langan mukaan. Malli on kiva ja haluaisi kokeilla, onko tämäkään malli omaan päähäni sopiva. Äkkiseltään en kuitenkaan löytänyt kotoa sopivaa lankaa riittävää määrää, joten kokeilu siirtyy tuonnemmaksi. Tässä myssyssä lankana on Gründl:n Sunshine (100% puuvilla)., joka on pehmeää ja kuohkeaa ja sopii sen vuoksi hyvin sytomyssyihin. Lankaa oli löyhästä olemuksestaan huolimatta mukavaa virkata ja 50 gramman kerästä jäi pari metriä jäljelle.

Kiitokset kannustavista kommenteistanne edelliseen postaukseeni. Olen joskus myynyt käsitöitäni myyjäisissä ja olen torillakin ollut. Huomasin kuitenkin, että myyjäisiin osallistumisesta tuli stressiä ja päätin lopettaa sen homman. Tilaustöitäkin olen jonkin verran tehnyt, mutta saan niistäkin paineita. En koskaan tiedä, mistä asiasta innostun ja miten pitkään innostus jatkuu :-) Kyllä nämä työni ovat tähän mennessä paikkansa löytäneet :-)

Pääasioita

Kuten olette ehkä huomanneet, tykkään kovin paljon näiden käsitöiden tekemisestä. Ongelmana vaan on se, että lähipiiriin ei ihan hirvittävää määrä valmiita tuotoksia kuitenkaan uppoa. Poika välillä pyytää tekemään itselleen jotain, mutta ei sitten lopulta suostu niitä käyttämään. Miehen kanssa käyty keskustelu on ollut mm.tällainen: "Neuloisiniko sulle villapaidan?" "Äh! Ei kannata, saahan niitä kaupasta.". Isä on todennut, että mummo on huolehtinut hänen sukkien tarpeesta koko loppuelämäksi. Velikään ei niin kovin näistä mun  näperryksitä välitä. Eikä anopille mitään tarvitse tehdä.

Äiti onneksi ottaa vastaan milloin mitäkin ja välillä jopa esittää selkeitä toiveita siitä, mitä haluaisi. Veljenvaimolta, kun hoksaan kysyä, saan joskus jotain toiveita tytöille toteuttaa.

Siksi onkin niin ihanaa, että on ystäviä, jotka toivovat jotain. Viime lauantain KIPpailut vietin lähileikkipuistossa ystävän kanssa jutellen ja lastemme leikkiä seuraten. Ja sain tehdä hänelle hänen toiveidensa mukaisia juttuja. Ensimmäinen toive oli Huivihattu jostain kivan värisestä langasta. Sattuipa olemaan tuo pinkki-lila Flox Magic juuri sopivasti kasan päällimmäisenä ja on väreiltään enemmän kuin sopiva (kuvassa mallina on kuitenkin alarwyn, kun sattui sopivasti kylään huivin valmistuttua).

En päässyt kuitenkaan toiveen toteuttamisessa ajatusta pidemmälle, kun tuli seuraava toive. Hän toivoi viikolla syntymäpäiviään viettävälle tyttärelleen Jack Sparrow-tukkaa ja sitä sitten siinä puistossa värkkäilin. Ihanaa oli päästä taas jämälangoista eroon (68 g) ja sainpa upotettua tuohon muutaman helmenkin. Parempi kuva on toivottavasti tulossa myöhemmin.

Huivihattuun palatakseni. Mallin suurin ongelma on se, että ihmisillä on niin kovin erikokoiset ja malliset päät. Puuvillangasta tehtynä huivi venyy käytössä vielä jonkin verran. Ratkaisin ongelman sillä, että en ommellutkaan pantaa niskasta kiinni vaan pujotin sinne kiristysnyörin, johon virkkasin päihin kukkaset. Lankaa jäi pieni nöttönen jäljelle, enkä halunnut jättää sitä nurkkiin pyörimään, joten virkkasin kukkia niin paljon kuin tuli ja ompelin ne huiviin.

Tulipas taas pitkä sepustus :-) Jack Sparrow -tukka on KYH# 12 ja Huivihattu KYH#14. Voit käydä kurkkaamassa Kesäyön hullutukseni etenemistä tässä postauksessa. En tosin meinaa itsekään oikein pysyä perässä kaikkien aloitettujen, keskeneräisten, melkein valmiiden ja suunnitelmien seassa...

Saroyan

Tämä Saroyan-huivi (ravelry link) on ollut odottamassa vuoroaan jo pari vuotta. Ei ole vain tähän mennessä sattunut aika, inspiraatio ja lanka kohdilleen. Mutta kannatti ihan ehdottomasti tehdä! Lehtikuvio on todella kaunis ja huivi on yksinkertaisuudessaan tyylikäs. Huomaan vierastavani kokonaan pitsisiä huiveja. Tällaiset mallit, joissa on paljon sileää neuletta ja vain ripaus pitsiä naisellisuutta tuomassa ovat mielestäni kaikkein kauneimpia. Pitsikuvio oli sen verran mutkikas, etten sitä oppinut ulkoa, mutta ohje vieressä oli mukavan nopea ja helppo neulottava.

Lankana on Kristiinan minulle ystävällisesti Tallinnasta tuoma vironvilla. Etsin toista projektia varten aivan erityisen sävyistä vaaleaa turkoosia ja Kristiina on ystävällisesti auttanut minua etsimisessä. Mutta se onkin ihan toisen postauksen tarina se. Lanka on paksumpaa kuin perusvironvilla eli 8/3. Lankaa oli vyötteen mukaan 130 grammaa, mutta todellisuudessa vyyhti painoi 120 g. Ohjeen lanka oli paksumpaa, joten tein lisäyslehdyköitä kahdeksan ohjeen kuuden sijaan. Punnitsin siinä vaiheessa langan, mutta lopussa lanka pääsi kuitenkin loppumaan kesken. Jämälankalaatikosta löytyi kuitenkin riittävän saman sävyistä lankaa, mutta sitäkin oli vähänlaisesti. Se oli puolestaan nelisäikeistä, joten jaoin sen kahdeksi ja sain neulottua huivin loppuun. Tarkkasilmäinen huomaa toki langan sävyn ja paksuuden vaihtumisen, mutta en usko sen ketään häiritsevän. Ja äiti on aina opettanut, että hullu ei huomaa ja viisas ei virka mitään :-).

Tulipahan tässä projektissa käytettyä hieman lapsityövoimaakin. Vielä en ole opettanut Poikaa pingottamaan,  mutta nuppineulojen irrottaminen pingotuksen lopuksi sujui oikein hyvin.  Kohta varmaan hoksaa aamutuimaan irrottaa nuppineulat äitinsä yöllä pingottamista huiveista ilman eri pyyntöä...

Huivi on vielä ykkösosoitteeton, mutta kovasti ajattelin yhtä ystävääni sitä tehdessäni.Vopi siis olla, että hän saa syysyllätyksen kesän mentyä. Elän toivossa, ettei villahuivi hetkeen täällä Suomessakaan tarvita.

Huivi on KYH#6 ja HHV8.

Kuumat laput

Varjopaikat ovat harvassa läheisessä leikkipuistossa ja välillä tuntuu, että niistä on kova kilpailu. Onnekseni olen jonkun varjoisan nurkan aina löytänyt, sillä en jaksaisi yhtää istua suorssa auringonpaisteessa. Aurinkoa en ole varsinaisesti ottanut ainakaan 15 vuoteen, enkä aio ryhtyä nytkään.

Hiljakseen ovat nämä kaksi Tyyne-patalappua valmistuneet Pojan kiipeilyä seuratessa ja lämmöstä nauttiessa. Mummo teki aina patalappuparin, joissa reunat olivat eri väriset. Minullekin on siis jäänyt päähänpinttymä siitä, että patalappuja pitää aina olla kaksi. Sen vuoksi nämä yhdessä ovart KYH#4, vaikka voisinkin laskea ne erikseen. Katsotaan sitten juhannuksena, iskeekö paniikki tämän päätöksen takia :-).

Lanka on nimetöntä naapurilta saatua puuvillalankaa ja sitä kului 73 gramma. Lanka on ohehkoa 2,5 mm:n koukulla virkattavaa ja se on paksuudeltaan kaikkein parasta näihin patalappuhin.Väriyhdistelmä on aika kuuma ja sopiikin tähän hellejaksoon oikein hyvin. Nämä ovat todelliset kuumat laput ( engl. hot pad).

Muutkin KYHäilyt ovat aikataulussa ja yllättävän moni on melkein valmiina (yllättyykö joku, jos sanon, että vain päättely puuttuu).

Kesäyön hullutus

Olohuoneen sohvannurkka 9.6.

Pistänpä tännekin listaa aloitetuista ja lopetetuista Kesäyön hullutus- töistä. Tuttavallisemmin näitä kutsutaan KYHeiksi tai KYHäilyiksi.

Tilanne 15.6.2011: aloitetut 17/25, valmiit 13/17

#1 Pesuhanskat 2.6. / valmis 2.6.
#2 Tiskikukka 2.6. / valmis 5.6.
#3 Lasimerkit 3.6.
#4 Tyynen patalappu x 2 3.6./ Valmis 10.6.
#5 Huivihattu 5.6. / valmis 5.6.
#6 Saroyan-huivi 6.6. / Valmis 11.6.
#7 Huivihattu 7.6. / valmis 7.6.
#8 Kauluri 8.6. / valmis 15.6.
#9 Abyssal-huivi 8.6. / valmis 14.6.
#10 Virkkuukoukkukotelo 10.6.
#11 Kärjestä aloitetut sukat  11.6.
#12 Jack Sparrow -tukka 11.6. / valmis 12.6.
#13 Bam May 12” - I Love V-Stitch 11.6. / valmis 15.6.
#14 Huivihattu vol. 3 12.6. / valmis 13.6.
#15 Bam June 12" - The Efflorescent Window 13.6. / valmis 15.6.
#16 Sytomyssy 14.6. / valmis 15.6.
#17 Cachecolar 15.6.

Olen ihan aikataulussa aloitusten kanssa ja muutama työ on vain viimeistelyä vailla. Idoita seuraaviksi töiksikin on useinta, joten ei ainakaan vielä tuota ongelmia :-) Onneksi on loma!

Puistopuuhia

Olemme Pojan kanssa viettäneet kesälomaa läheisessä leikkipuistossa. Helsingin kaupunki ystävällisesti tarjoaa lapsille lounaan joka päivä klo 12 ja se on riittävän suuri houkutin päästä puistoon viimeistään siihen mennessä.

Lounaan jälkeen Poika saa leikkiä sydämensä kyllyydestä ja aika usein sieltä löytyy kavereitakin. Välillä löytyy seuraa myös minullekin. Varsinaista seuraa tosin on tällä viikolla pitänyt oma mummo Tyyne-patalappujen muodossa. On ihanaa istua varjossa ja virkata. Eikä tarvitse murehtia kaikkia tekemättömiä hommia, kun on tärkeää, että lapsi pääsee ulkoilemaan.

KYH#7

Tykästyin Huivihatun malliin ja päätin tehdä itsellenikin sellaisen. Langaksi valikoitui jo pari vuotta lankalaatikon pohjalla marinoitunut Filatura di Crosan Porto Cervo -lanka. Ihanan paksun rouheata täyttä puuvillaa! Koska lanka oli paljon paksumpaa kuin ohjeessa suositeltu, vähensin aloitussilmukoiden määrän 67 silmukkaan. Muitakin kerroksia tuli vähemmän kuin ohjeessa, että sain langan riittämään. 50 gramman kerästä jäi päättelyjen jälkeen jäljelle 20 cm. Aika onnistunut kulutus :-). Eikä tuo huivihattu ihan mahdottoman pahalta päässäni näyttänyt, joten laitan sen tänään päähän, kun menemme taas nauttimaan puistoilusta.

On tämä kesä vaan niin ihana!

Lomatunnelmissa

Aika pian olen päässyt lomatunnelmiin mukaan. Ihanaa, kun ei ole pakko olla missään ja voi antaa elämän viedä. Eipä se tosin kovin kauaksi ole ainakaan vielä heittänyt :-)

Nyt on aikaa rauhassa keskittyä KYHäilyihin. Toisena projektina puikoille pääsi yllättäen tiskikukka, kun viime viikonlopun kiireissä ei jaksanut mitään monimutkaisempaa aloittaa. Lankana on Snyltä saatu Novitan Luxus cotton, jota kului 31 grammaa.

Lankaa oli kaksi kerää ja päätinkin lopusta tehdä Huivihatun (Ravelry), joka on jo jonkin aikaa ollut tehtävien listalla. Ei mennyt ihan heittämällä tämäkään malli, kun en malttanut lukea ohjetta huolellisesti (tosin luetun ymmärtämisessäkin oli hieman puutteita). Ensin purin muutaman kerroksen, kun aloin tehdä huiviosuuteen sileää neulosta aina oikein neuloksen sijaan. Seuraavaksi huomasin, että nostan reunasilmukan väärin, jolloin toisen puolen lisäysrivistä ei tule kaunista. Mutta kolmannella kerralla homma alkoi sujua. Paitsi, että tuntui todella vaikealta nostaa reunasilmukka nurin ja jatkaa oikeilla silmukoilla. Useamman kerran jouduin palaamaan rivin alkuun...

Lopputulos on kuitenkin kiva, mutta minulle liian pieni. En tosin tuollaista keltaista olisi voinut pitääkään, joten ei harmita. Veli perheineen poikkesi yllätysvierailulle ja sain huiville mallin. Lykkäsin huivin veljentytön matkaan, kun ei hän ainakaan kovin pontevasti kieltäytynyt kunniasta :-)  Kivalta näyttää tuo Huivihattu pitkähiuksise tytön päässä.

Tässä hulinasssa en sitten enää muistanutkaan, että ajattelin ommella kukkasen koristamaan tuota muuten niin pliisua huivia. Ompelen sitten seuraavalla kerralla, kun nähdään tai sitten ei. Lankaa huiviin kului aika tarkkaan 50 grammaa. Tein sen kuitenkin kahdesta kerästä, joten en ole aivan varma olisiko yksi kerä riittänyt, kun ei niissä juurikaan tuota täyttä määrää koskaan ole. Tämä on siis KYH#5. Aika hyvällä mallilla ovat KYHinäni tällä hetkellä.

Viimeiseen SNY-pakettiini neuloin tiskikukan lahjaksi (kuva aukeaa linkistä. Kiitos Kalliokeiju!). Kiireessä ei tullut siitä otettua kuvaa, muttta voit käydä sitä ihailemassa parini Kalliokeijun blogissa. Samalla voit kurkkia, mitä muuta olen tssä kevään aikaan matkaan laittanut.

Aurinkoista kesäpäivää sinulle!

Vapaaherratar

Pitkäikainen entinen  työtoveri ja ystävä jää eläkkeelle tänään. Keskiviikkona kävimme juhlimassa hänen kanssaan ansaittua uutta elämänvaihetta. Olemme yhdessä harrastaneet käsitöitä ja nykertäneet milloin mitäkin, joten halusin tehdä hänelle jotain itse.

Vaalean lila Esiton Huopalanka hypähti esille jostain pussista, kun niitä pyörittelin ja tuumasin sen olevan juuri oikea väri ystävälleni. Pyörittelin Ravelryn mallivalikoimaa ja päädyin vanhaan tuttuun Kaya Triangle Shawl:iin. Olen kertaalleen neulonut sen samaisesta langasta ja tiesin, että vyyhti riittää sopivasti ja malli on riittävän helppo ja nopea, että työ valmistuu ajoissa.

Ajoissa valmistumisen kanssa menikin sitten hieman tiukille, sillä hyppäsimme taksiin ja suuntasimme juhliin heti, kun sain huivin päättelykerroksen valmiiksi (i-cord-päättely vie huomttavasti enemmän aikaa kuin tavallinen, nyt sen viimeistään muistan). Mies kaivoin ohjeitteni mukaan esille niin lahjapussin, kortin kuin vaatteenikin ja minä neuloin hullun lailla. Siinä vaiheessa kun langat oli päätelty, hän kuvasi lopputuloksen ja minä heitin vaatteeet päälle. Ehdimme juhliin ja vietimme, mitä hauskimman illan hyvien tarjoilujen ja ystävien kera.

Samaiselle ihmiselle menivät myös ne Jämälankakuussa neulomani neliöt. Toinen ystäväni Anu oli tehnyt suuren työn yhdistäessään monen eri taitoisen ihmisen neliöt yhteen villatakiksi. Lopputulos oli upea ja sen näköinen, että sitä voi oikeasti käyttää ihmisten edessä. Tällaiset yhteisprojektit ovat usein kaunista ajatuksesta huolimatta aika kammottavan näköisiä :-D.  Toivottavasti saamme pian nähdä kuvan takista Anun blogissa.

Huiviin meni lankaa aika tarkkaan vyyhdillinen eli  241 grammaa. Minulla on vielä vanhoja 250 g:n vyyhtejä, kun nykyään taitavat olla 240 grammasia.  Jos menee lanka tiukille, voi alareunasta jättää pari ainaoikein kerrosta pois. Huivineulan ostin Priimasta, kun sopi kuin nenä päähän, niin huiviin kuin saajalleen. Tämä on Hullun HuiviVuoden seitsemäs huivi eli HHV7.

Aurinkoista alkavaa kesälomaa kaikille niille, joilla loma alkaa tänään!

Lukuvuoden päättyessä

Heräsin taas viime tipassa siihen, että Pojan opettajaa ja kerhotätejä olisi kiva muistaa jotenkin lukukauden päättyessä. On ollut suuri ilo ja etuoikeus, kun on ollut niin hyvä ja toimiva aamu- ja iltapäiväkerho tuossa koululla. Olisi meidän vanhempien elämä ollut huomattavasti hankalampaa, jos niitä ei olisi ollut. Hyvillä mielin on voinut pienen eskarilaisen jättää koululle ja luottaa siihen, että päivä menee hyvin. Kiitos kaikille tätä arvokasta työtä tekeville!

Onneksi minulla on fiksuja ystäviä ja itse tajuan pohtia pulmiani ääneen. Manailin pari päivää sitten Anulle, etten keksi mitään kivaa nopeasti valmistuvaa lahjaa ja hän ehdotti, että virkkaisin pesuhanskat. Ensin ajattelin virkata hanskat eri värisistä puuvillalangoista. En vain oikein osannut päättää, minkäväristä kenellekin. Pengoin vielä lankalaatikoitani ja löysin paksuhkoa pellavalankaa (jonka olemassaolon olin aivan unohtanut). Päätin, että kaikki lahjottavat saavat samanlaisen paketin.

Pesuhanskan malli on pitkälti sama kuin anopille ja Pojalle alkuvuodesta virkkaamani pesimet. Lanka oli paksumpaa, joten valmistakin tuli onneksi nopeammin. Koukku oli 3,5 mm ja lankaa kului 159 grammaa.

Ensin suunnittelin pakkaavani lahjat sellofaaniin, mutta päätinkin laittaa pelkän pellavasta virkatun koristenauhan ja kortin. Tällä kertaa voin  puolustella laiskuuttani ympäristöystävällisyydellä :-)

En päässyt aloittamaan Kesäyön hullutus -projekteja vielä eilen ja tämä projekti onkin KYH#1. Onhan tässä toki kuusi työtä, mutta päätin kuitenkin niputtaa ne yhdeksi. Toivottavasti en kadu sitä myöhemmin...