Omia värejä

Massailukokeilut jatkuvat. Anu on hurahtanut ihan täysin ja etsinyt netistä mitä erilaisempia ohjeita ja malleja kokeiltavaksemme. Hän onkin tehnyt pötkön jos toisenkin, toinen toistaan kauniimman. Näissä napeissä näet ensimmäisen millefiori-kokeiluni. En olisi osannut sitä tehdä ilman vierestä kuuluvia suullisia ohjeita. Mutta täytyy  myöntää, että olen aika tyytyväinen tekemääni kuvioon. Leikkasin pötköstä ohuita kiekkoja, jotka kaulitsin turkoosille pohjalle. Ensin otin siitä isoja neliskanttisia nappeja...

... ja sen jälkeen pieniä pyöreitä nappeja. Syystä tai toisesta Google ystävällisesti kääntää puutteellisella kielitaidollaan ohjetekstit valmiiksi. On siinä sitten miettimistä, kun  kesken massailuohjeiden alkavat viikunat vilahdella (fig 1, fig 2 jne...). Onneksi ohjekuvat ovat aika selkeitä. Valitettavasti en löytänyt Anun printtaamaa ohjetta, mutta tämä Pioni on aika lähellä samaa (tosin loppuvaiheet tein yksinkertaisemmin).

Loput riekaleet pyörittelin varovaisesti pötköksi ja veivasin pastakoneen läpi (kiitokset Anun anopille). Värit säilyivät aikalailla ominaan, mutta kuvio muuttui aika tavalla. Pieniä nappeja tuli näistäkin.

Nämä napit sain, kun pyörittelin millefioripötkön päät palloiksi ja lytistin ne tasaisiksi. Näissä ei ole yhtään hopeaa. Värit muutuivat uunissa kirkkaammiksi ja valovoimaisemmiksi. Varsin hopea ja kulta saavat huimaa hehkui paistamisesta.

Samaan aikaan poika kinusi Anulta pötkön päitä omien massojensa jatkoksi ja teki mielikuvitushahmoja. Kunpa pääsisin itse yhtä vapautuneeseen tunnelmaan ja väri-iloitteluun. Näistä näet, miten hienoja millefioripötköjä Anu on saanut aikaan. Pitää jossain vaiheessa ottaa hänen napeistaan kuvia, kun ovat monin verroin hienompia kuin omani. Seuraavaksi otan työn alle punaista ja keltaista ja ehkä vähän kultaa....