Jäätelökesä

En tiedä, miksi, mutta kudonnaiseni saavat yleensä aina nimen. Johtuukohan siitä, että kangaspuiden ääressä istuessa keskittyy siihen kutomiseen ja ehkä kuuntelee radiota tai juttelee samalla. Ei ole tuhat ja yksi asiaa pyörimässä ympärillä tai viihdyttämässä; kuten on kotisohvalla neuloessa televisiota katsellen ja Pojan touhuja seuraten. Olen vielä niin laiska lähtemään liikkeelle, että vietän asukastalolla kerralla pidemmän tovin, kun kutomisinto (tai -pakko) iskee.

Tämä matto on siis Jäätelökesä. Kudoin sen jossain vaiheessa keväällä nuorimmalle veljentytölleni. Olen kutonut hänen molemmille isosiskoilleen matot aikaisemmin. Kälyni kävi ostamassa kuteet ja minulle on aina yllätys, mitä sieltä tulee :-).  Tosin kahdessa jälkimmäisessä matossa on molemmissa ollut sekä vaaleanpunaista että mintunvihreätä. Kaikki kolme väriä tuovat mieleeni jäätelön: mintunvihreä on tietysti minttu, lila on mustikka ja vaaleanpunainen saa tällä ertaa olla vadelma. Sävytkin ovat kylmähköjä ja lisäävät jäätelön tuntua entisestään.

Maton sidos on siitä mukava, että poljentaa muuttamalla saa erilaista pintaa ja maton puolet ovat erilaiset. En lähtenyt kuitenkaan leikittelemään erilaisilla poljennoilla, vaan tein koko maton samalla ja ajatuksena, että kukkakuviot tulevat päälle päin. Sopii sekin tähän kesäiseen ja tyttömäiseen tunnelmaan.

Nyt mietinkin, saisinko itsestäni irti kutoa uuden maton myös Pojan huoneeseen. Edellisen kudoin juuri ennen hänen syntymäänsä ja siitä on jo seitsemän vuotta...