Lapsuuden sankarille

Lapsuuteni suuri idoli vietti syntymäpäiviään viime lauantaina. (Oli muuten aivan mieletömän ihanat juhlat, kiitos!) Ja koska mä olen mä, rupesin sitten keskiviikkona miettimään, että mitähän sitä lahjaa laittais. Emme ole päivittäin tekemisissä, joten en oikein osannut ostaa mitään.

Kaapista olisi ehkä löytynyt jotain itsetehtyä ja sopivaakin, mutta halusin tehdä jotain juuri hänelle ja häntä ajatellen. Päätin siis neuloa huivin lahjaksi. Malliksi valitsin takuuvarman Traveling womanin, kun se on suht nopea ja helppo. Pidän myös mallista, joten olisin voinut tehdä sen paremmallakin ajalla.

Värimaailmaa piti Äitiltä vähän udella ja sitten kaivelemaan lankavarastoja (joista ei kuitenkaan ihan heittämällä löytynyt täydellistä lankaa, vaikka ne huomattavat ovatkin). Ensimmäisenä käteen osui kauniin vaaleanharmaa vyyhti tuntematonta lankaa. Se olisi ollut pehmeää ja mukavan tuntuista, mutta vyyhti oli niin solmussa, että kerimiseen olisi mennyt liikaa aikaa.

Seuraavaksi silmiini osui Tallinnasta ostettu Any-sukkalanka, jonka väri sopi saajan väreihin. Lankaa oli myös takuulla riittävästi, kun sitä oli kaksi 100 g:n kerää.

Pontevalla tikuttamisella sain huivin valmiiksi perjantai-iltana ja sain sen pingotettua vanhempien olohuoneen matolle. Tein sileää osuutta hieman pidempään (+28 s) ja se muuttikin huivin muotoa kolmiomaisemmaksi. Huivin paino on hieman alle 100g, sillä yhdestä kerästä lankaa jäi n. 5 m. Kerrankin niin päin, että lanka riitti just ja just.

Kääräisin huivin vielä Fresita-pullon ympärille ja eikun menoksi.

Vieraskynäilyä

Vaikka en näin kesällä olekaan kovin ahkerasti päivitellyt tätä omaa blogiani, lupauduin vieraskirjoittajaksi Ikomin blogiin. sieltä voi käydä lukemassa esittelyni ja bongaamassa yhden lempparitöistäni ajalta ennen blogia :-). Ikomin blogi on myös yksi lemppariblogeistani.

Kyhäilyt alkavat olla valmiina. Triangle shawl-huivia lukuunottamatta keskeneräiset työt vaativat enää viimeistelyä (joka sitten onkin ihan muuta kuin lankojen päättelyä). Eli tilanne on tällä hetkellä lohdullinen 21/26. Viime tippaan kuitenkin menee, sillä olemme taas muutaman päivän toisaalla, enkä viitsi ottaa näperreltäviä mukaan.

Hatuttaa

Niin... En tahdo millään löytää päähäni sopivan mallista hattua, pipoa, myssyä tms. Baskeri on ihan ok ja kankainen lippis on kiva. Ongelmana on, että pääni on pieni suhteessa kaikkeen muuhun. Monesti olen pettynyt, kun näen ihanan hatun ja innolla sovitan sitä ja se näyttää ihan hölmöltä päässäni.

On kuitenkin mukavaa kokeilla kaikkia uusia malleja. Onneksi itselle sopimattomat myssyt voi laittaa sytomyssykeräykseen tai antaa kaverille (valitettavasti olen huomannut, että ystävilleni useimmat hatut ja myssyt sopivat).

Sinisen myssyn mallin bongasin youtubesta. Siellä brasilialainen täti kärsivällisesti virkkasi ja neuvoi samalla. Tässä mallissa on runsaasti kohopylväitä edestä ja takaa. Mieheni nauroi, kun istuin luurit korvilla ja koukku kädessä ja seurasin ohjeita. Taisinpa siinä samalla katsella toisella silmällä jalkapalloa ja jutella kaverini kanssa Skypessä.

Ohjeen lanka oli ohuempaa ja siinä tehtiin kahdeksan sektoria kuuden sijaan. Olisin voinut tehdä myssystä hieman leveämmän, mutta loppui kärsivällisyys kesken. Myssy on kokoonsa nähden painava (125 g), tiivis ja paksu. Micro Bamboo Spray ei ole paras mahdollinen lanka ja ajattelinkin kokeilla tehdä seuraavan ohuemmasta ja kevyemmästä villalangasta. (KYH#14)
Kyllästyin virkkaamaan patamallisia sytomyssyjä ja halusin kokeilla lierillistä versiota. Valkoinen lanka oli niin kesäinen, että tein hattuun pitsilierin. Tämäkin malli olisi tarvinnut erilaisen langan. Pantino on liian pehmeää ja paksua. Napakammasta langasta olisi saanut napakamman lierin. Nyt lieri oli ihan löllö ja hattu näytti äitini mielestä isoäidin unimyssyltä. Mökiltä kotiuduttuani tuputtelin kovitetta (käytännössä varmaan erikeeppiriä ja vettä) lierin päällipuolelle, mutta siitä ei vieläkään tullut riittävän napakka. Tuputtelin kovitetta myös lierin alapuolella ja nyt lieri on kauttaaltaan kova ja pitää muotonsa. Sadekeliin hatun kanssa ei varmaankaan kannata mennä, sillä kovite on vesiliukoista. Tämä taitaa kuitenkin lähteä kiertoon ja yritän tehdä itselleni uuden hatun erilaisesta langasta. Lankaa kului 103 g.

Ja pistetäänpä vielä kuva perussytomyssystäkin, kun sellainenkin on tässä valmistunut. Lankana on Pojan pipon raidoista yli jäänyt Milk&Honey (vähän piti jatkaa harmaalla bambulangalla reunaa). Ensin ajattelin laittaa tähän vuorostaan sinisiä raitoja, mutta lanka muodosti itsessään niin mielenkiintoista kuviota, etten raaskinut sotkea sitä. Myssyn paino on 45 g.

Ehdotapa minulle hyvää myssyn, pipon tai hatun ohjetta. Jos vaikka löytäisin vihdoinkin sopivan mallin.

A viajante

Olen koko viime viikon viettänyt tiiviisti HesaCupin tiimellyksessä, joten on jäänyt tämä blogin päivittäminen väliin. En ole kuitenkaan ollut käsitöitä tekemättä, vaan kaulaliinan tekele on kulkenut tiiviisti kassissa mukana. Se ei vain millään ehtinyt valmiiksi ennen laivan lähtöä, joten täytyy pistää postiin.

Sain kuitenkin neulottua viikon aikana toisen Traveling Woman -huivini ja tämä sai nimekseen A Viajante. Se on aikalailla tarkka käännös Traveling womanista portugaliksi. Tämän sai brasilialainen ystäväni, joka matkustaa joka kesä viisi viikkoa Pohjoismaissa jalkapallopoikien kanssa. Huivi siis sopii hänelle kuin nenä päähän.

Minulle niin tyypilliseen tapaan aloitin huivin neulomisen vasta viime tipassa. Viikko sitten perjantaina lähdimme Marian ja lasten kanssa Kaunissaareen tapaamana Kristiinaa ja viettämään aurinkoista päivää ulkona. Aloitin huivin neulomisen menomatkalla ja neuloskelin sitä hiljalleen päivän aikana. Välillä meinasi epäilys iskea, mutta Marian tsemppauksella en antanut periksi. Lauantaina, kun jalkapalloilijat saapuivat, oli huivi jo hyvällä mallilla ja alkuviikosta ehdin neuloa aamusella. Viimeisen kerroksen tosin neuloin perjantain ja lauantain välisenä yönä ja pingotin työn olohuoneen matolle. Mutta se valmistui! Tällä kertaa sain jopa reunasilmukat täsmäämään koko huivin ajan. Lankana on kaapista löytynyt nimetön lanka, joka on todennäköisesti puuvillasekoitetta. Väri vaan sattui sopimaan saajan toiveisiin ja on omastakin mielestäni erittäin kaunis. En ehtinyt punnita huivia, mutta arvioisin lankaa kuluneen n. 145 g.

Huivin lisäksi matkaan lähti kaksi pokaalia. Hyvä Jockey!

Mökkikäsitöitä

Edellisissä postauksissa olen esitellyt mökilä valmistuneita käsitöitä, eikä siinä vielä kaikki!

Yritin epätoivoisesti siivittää Brasilian peliä virkkaamalla kannatusväriset patalaput, mutta ei auttanut ei. Sain kuitenkin valmiiksi toisen patalappuparin Tyyne-mummun ohjeella. Nämä sopivat hyvin mökin väritykseen ja jäivät sinne. Kerrankin pääsin ryöstövirkkaamaan äitin lankoja, yleensä tilanne on päinvastainen :-). (Nämä ovat jo KYHin jälkeistä tuotantoa.)

Junasukat menivät nuorimmalle veljentytölle. Neuloin ne jämä-Famesta kolmosen pyöröpuikoilla. Jotenkin sitä ajattelee, että tällaiset pienet sukat tekee paljon nopeammin kuin isot, mutta laskeskelin siinä neuloessani, että silmukoita on melkein yhtä paljon kuin Utsjoelle menneissä sukissa ja kerroksia on varmaan enemmän. Ei oikein napannut tänä projekti ja olisi ehkä ufoitunut, jos ei olisi ollut KYH päällä. (KYH#11)


Lukiokaverini asuu melkein mökkimme naapurissa ja tapaammekin aina kesällä. Olin jo hyvissä ajoin sopinut vierailusta. Aamulla kuintekin heräsin kammottavaan ajatukseen - mulla ei ole mitään tuliaisia! Onneksi kassissa on varalta mukana pari kerää tiskikukkaan sopivaa lankaa ja sain aamusella tikuteltua tiskirätin valmiiksi. Äiti tosin vitsaili, ettei olisi ollut ensimmäinen kerta, kun menen kylään keskeneräisen tuliaisen kanssa ja teen sen valmiiksi kahvipöydässä. Kuvaa en hoksannut kiireessä napata, mutta kävimme vielä toisen kerran piipahtamssa ja sain valokuvankin otettua. Lankana Järnbon Soft Cotton ja puikot 4 mm (kai). Pieni pallonen jäi. Tämäkään ei ollut enää KYH.

Seuraavana tavoitteena on selättää keskeneräiset KYHit. Kaulakoru ja korvikset ovat vain viimeistelyä vailla (#16 ja #17), kukkaroon (#13) sain eilen ostettua lisää lankaa ja Kaya Triangle Shawl (#15) on myös hyvällä mallilla. Eniten tökkii punotun huivin pohjaverkon virkkaaminen (#3). Punominen on kivaa, mutta verkon virkkaaminen on tyyyylsääää. Ehkä mä olen tehnyt niitä liian monta.

Sujuisikohan se verkon virkkaus uima-altaan äärellä paremmin? Taidan lähteä kokeilemaan.

Kuva kertoo enemmän

Aiemmin jo valittelin tämän mokkulan kanssa toimimisen hankaluutta. Pääsin pari päivää sitten hyväksikäyttämään kaverini konetta ja kirjoittelin tämän postauksen melkein valmiiksi pitkien selostusten kera. Viime hetkellä onnistuin sössimään kaiken ja automaattitallennus hoiti loput.
Nyt saattaa tulla vähemmän tekstiä, mutta eikös sitä sanota, että yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa?

Yllä juhannuksen alla valmistuneet pipot serkuksille (KYH#22, KYH#23 ja KYH#24). Tyttöjen simpukkapipot Karnaluksista ostetusta Kata-langasta ja jämäpuuvillasta ja Pojan perusmyssy Milk&Honey-langasta. Molemmat langat mukavia virkata ja M&H on todella pehmeää.

Tuoreimmalle veljentytölle neuloin Norwegian Sweet Baby Cap -myssyn Malabrigo sock-langan jämistä. On kyllä ihanan pehmeää lankaa ja sopii siten myös vauvalle. Kiva kypärämyssy ilman saumoja. (KYH#21)

Cachecolar-ohje löytyi brasilialaisia blogeja selatessa. Suomennos voisi olla koruhuivi tai huivikoru. Lankana Katian Marea. Yhteen huiviin meni koko 50 g:n kerä. Pinkki jää Äitimuorille ja violettia yritän käyttää itse, jos pystyn :-). Kiva lanka ja kiva malli. (KYH#18)

Tyyne-mummon patalaput virkkasin Karnaluksista ostetusta Cotton-nimisestä langasta (valmistajan nimeä en vyötteestä löytänyt). Mummo teki aina tällaisia patalappuja ja opetti mallin myös minulle. En muistanut koko patalappuja, mutta äiti alkoi kysellä mallin perään. Sen verran monta mummon kanssa aikanaan väänsin, että malli on pysynyt muistissa. Pitäisi varmaan kirjoittaa se talteen ennen kuin unohtuu. (KYH#25)

Starburst Hotpad -pannunalusen virkkasin samaisesta Cotton-langasta. Kiva, helppo ja nopea malli - teen toistekin. (KYH#26)

KYH-tilanne 20/26.

Torjuntaa tarkalla tähtäyksellä

Siis ufojen torjuntaa :-). Kun ilmoittauduin KYHäilyjen ja Jämistelyjen lisäksi myös FUFOiluun. Meinasi mennä tiukille, mutta onneks juhannuksen jälkeen oli muutama päivä aikaa keskittyä ufoihin.

Ensimmäisenä selätin joululahjaksi suunnittelemani Hello Kitty -lapaset. Joulu meni ja yritin saada ne valmiiksi hiihtolomalla. Sain kirjottua yhden naaman valmiiksi ja vähän matkaa toista. Suden blogista löysin mallinkin valmiina. Silmukoimalla kirjominen ei vaan ole mun juttuni. Voi olla myös kokemuksen puutetta, mutta en oikein ollut tyytyväinen lopputulokseen. Saldona oli siis yksi kokonainen ja yksi vajaa naama sekä kuudet lapaset viidellä peukulla.

Se puuttuva peukalo meinasi aiheuttaa ongelmia torjuntavaiheessa. Jossain välissä olen tarvinnut pinkkiä lankaa ja ottanut lapaslangan pois pussista, jossa kaikki muut langat ja keskeneräiset lapaset olivat. Päädyin sitten purkamaan pienimmistä lapasista (joihin tuo namaakuvio ei olisi edes mahtunut) pinkkiä lankaa puuttuvaksi peukaloksi ja neuloin pikkulapasiin valkoiset raidat. Sen vuoksi ne eivät ehtineet FUFOiksi ajallaan, mutta valmistuivat kuitenkin tänä aamuna. Toivottavasti veljentytöt tykkäävät.

Toinen ufo oli tämä läjä isoäidin neliöitä, jotka olen virkannut varmaan kymmenen vuotta sitten. Lankana on muistaakseni puuvilla-villasekoite, mutta tarkkaa tietoa ja muistikuvaa minulla ei ole. Olin jo luovuttanut neliöt Äitimuorille, kun inspiraatio iski. Näistä tulisikin kassi. Aloittaessani en ihan tarkalleen tiennyt, millainen kassista tulisi. Se halusi kuitenkin tulla tällaiseksi. Kassia kootessani nimesin sen Tissiliivikassiksi, mutta reunataitosten tukeminen virkkaamalla vähensi sitä vaikutelmaa. Nyt kuitenkin tiedän, miten tissiliivit saadaa aikaan virkkaamalla :-). Väri on sen verran valju, että taidan heittää kassin väripataan sopivan hetken tullen.

Kaikki ufoni eivät tokikaan olleet tässä, mutta nämä olivat nyt kiireyslistalla ja odotuslistalla ensimmäisinä.