tintinluomukset (a) gmail.com

Kommentti olisi iloinen yllätys :-)
You can also leave comments in English :-)
Pode deixar comentários em português tambem :-)

sunnuntai 29. maaliskuuta 2009

Mutkalta mutkalle


Längelmäveden aallot ovat jo puolessa välissä ulappaa. Sain tänään mukavan seurustelun lomassa kudottua saalia yli puolen välin. Tämän jälkeen lointa on onneksi enää yhteen saaliin. Neljä saalia putkeen oli ehkä ylimitoitettu urakka.

Välillä miettii, onko näissä touhuissa mitään järkeä. Jostain oli kaappiin pesiytynyt epämääräinen ja sotkuinen kuparilanka "vyyhti". Nappasin sen mukaani perjantaina töihin enkä saanut mielenrauhaa ennen kuin lanka oli siististi kerittynä vessapaperirullan päälle. Neuroottisena ihmisenä jatkoin selvitystyötä myös yhteisessä illanvietossa. Homma oli ilmeisen hauskaa, sillä sain illaan mittaan useita apureita projektiini. Kiitos kamut!
Seuraavana päivänä siisti kerä piti sitten laittaa uudelleen mutkalle. Malli on jokseenkin sama kuin edellisessä kruunussakin. Ja taas on muutama gramma epämääräistä materiaalia muuttunut joksikin. Käyttökelpoisuudesta ei ole niin väliksi. Materiaali on siis jotain kuparilankaa ja muovisia fasettihelmiä. Olen pujottanut helmet valmiiksi kuparilankaan ja poiminut ne tasaisin välein kiinteiden silmukoiden lomaan. Metallilangasta virkkaaminen on aika hauskaa, kun pääsee alkukankeudesta eroon.


Kaapista pulpahti esiin myös laatikollinen tietokoneen prosessorin jäähdytysripoja. Ovat joskus tarttuneet matkaan, kun olivat mielestäni niin kauniin värisiä ja muotoisia. Muutaman vuoden ovat odottaneet neuloja, mutta tänä aamuna sekin ihme koettiin. Jokunen näitä vielä on ja niihin liimailen neulat heti kun Poika suostuu luopumaan niistä. Koko eilisen päivän höpötteli jotain resoreista ja ihmettelin, mistä se puhuu. Näistä.

Pojasta puheen ollen. Pisti äidillensä aikamoisen haasteen. "Äiti tee mulle pehmometeoriitti. Tai yksi iso ja yksi pieni. Langan pitää olla harmaata. Ja sitten vielä pehmomusta-aukko." Ei pääse aivot rapistumaan, kun yrittää miettiä, miten lapsen toiveet toteutetaan.

Lopuksi vielä pistetään hyvä kiertämään (vaikka onkin pienellä pränttättyä):

Ensimmäiset viisi ihmistä, jotka kommentoivat (ja sitä haluavat), saavat jotain tekemääni. Minun valintani. Sinulle. Tässä tarjouksessa on muutamia sääntöjä ja rajoituksia: Ei ole takuita siitä, että pidät tekemästäni, tekemäni juttu on vain sinua varten, se tehdään tämän vuoden aikana. Sinulla ei ole aavistustakaan, mitä se voisi olla. Se voi olla tarina, se voi olla runo. Voin piirtää tai maalata jotakin. Voin leipoa jotain ja lähettää sen sinulle. Kuka tietää? Et ainakaan sinä! Säilytän itselläni oikeuden tehdä jotain hyvin omituista. Haaste on se, että sinunkin täytyy laittaa tämä blogiisi. Kaikki me osaamme tehdä jotain.

Ei ole pakko osallistua, jos ei halua. Saa jättää pelkkiä kommenttejakin.

Tämä tarttui mukaan täältä.

2 kommenttia:

Santeri kirjoitti...

Tässä kommenttia :D
T. Santtu

Tintin kirjoitti...

Olisin toivunut vähän runsassanaisempaa kommentointia ;-)