Rantakivikko alkaa olla valmis. Nyt pitäisi saada inspiraatio lopuista langoista, sillä lointa on vielä kahteen peittoon. Auringonpaisteessa kauniin vaaleanhaarmaan langan vieressä viininpunainen lankakin alkoi näyttää ihan houkuttelevalta. Jaksan yhä edelleen yllättyä siitä, miten nopeaa saalin kutominen on. Kutominen on myös erittäin rentouttavaa, kun on päässyt siihen pisteeseen, ettei tarvitse enää miettiä ja suunnitella vaan voi vain kutoa. Väsymys kaikkosi ja mielenrauha palasi hetken puiden ääressä istuttuani.
Kudontasession reipastuttamana nappasin yhden ikuisuusufoista (joka on niin ufo, että on unohtunut listalta) mukaani tilkkukurssille ja ompelin sen seuraavaan vaiheeseen. Työ oli jo ehtinyt muuttua sisustuselementiksi ja ilmoitustaulun alaosa huusi tyhjyyttään, kun otin sen sieltä pois. Tämä akvarellityö on aloitettu kolmisen vuotta sitten. Ei oikein ollut mun juttuni ja monet työssä olevat kankaat ällöttävät tällä hetkellä. Ajattelin, että tästä olis saanut tehtyä tilkkukansion päällisen, mutta pala on siihen aivan väärän muotoinen. Nyt odotellaan seuraavat kolme vuotta, että keksin mikä tästä tulee. Ideoita saa heittää (tosin tyyny ja seinävaate on jo poissuljettu).
5 kommenttia:
Ihanan näköinen saali tulossa!
Mitkäs on tuon tilkku-ufon mitat? Saisiko siitä viriteltyä vaikka jonkinlaisen laukun tai kassin?
Se on totta, että huovan kutominen on rauhoittavaa. Sitä kun pitää tehdä verkkaisesti, hellästi lähestyä kankaansuuta kaiteella,ja työ silti joutuu nopeasti.
Villan hivelyä ei muutenkaan mikään voita!
No hitsi, nminä en ehtinyt huomata, että olit ottanut sen akvarellityön talon ilmoitustaululta ja tehnyt piru viekköön jo melkoisen pitkälle.
Aaltoja tien toiselta puolelta!cat
Seinäänhän jäi ihan valtava aukko, kun tuo keskeneräisyys siitä katosi ;-) Odotetaan seuraavat kyymenen vuotta, että tuosta tulee jotain valmista. Ei ole tosin vielä hautautunut kovinkaan syvälle, joten saatta pysyä mielessä.
this is a wonderful work you made here !!!!!!!!!!!!!
Lähetä kommentti