Olen jo aiemmin kertonut, miten langat välillä kuiskivat, kertovat ja jopa vaativat päästä joksikin tietyksi jutuksi tietylle ihmiselle. Niin kävi tälläkin kertaa. Olette hekä huomanneet, että tartun erittöin helposti sateenkaaren värisiin lankoihin. Olen jossain vaiheessa ostanut useamman vyyhdin Vironvillaa sateenkaaren väreissä. Olen pyöritellyt vyyhtejä ja saanut yhden jopa kerittyä keräksikin, En vain ole keksinyt, mitä niistä tekisin.
Sain jossain vaiheessa lahjaksi Veera Välimäen Secret of Change -huivin ohjeen (ravel-link). Vaikka vironvilla onkin ohuempaa kuin ohjeen lanka, päätin kokeilla, mitä siitä tulisi. Aloitin neulomisen ilman mitään takaa-ajatuksia ja mietin, osaisinko itse tätä huivia pitää (käytän huivejä lähinnä vain talvella kaulaa lämmittämässä, sillä sisätiloissa minulla on aina kuuma). Löysin sopivat puikot ja huivi lähti liikeelle vauhdikkaasti. Malli on siitä nerokas, että siinä tapahtuu tarpeeksi, mutta kuitenkin sen verran vähän ja loogisesti, ettei tarvitse olla koko aikaa ohjetta lukemassa.
Siinä neuloessani huivin tekele alkoi jutella. Ei se halunnutkaan minulle, kun tiesi, että joutuisi makoilemaan kaapissa tai olemaan rytättynä kaulalla. Tämä huivi halusi sisähuiviksi kaikkien nähtäväksi ja ihailtavaksi. Ja sitten se kertoi haluavansa työkaverilleni. Minulla oli häntä varten toinen huivi ajateltuna, mutta tämä vaatimalla vaati päästä juuri kyseiselle henkilölle.
Neuloin huivin loppuun ja lykkäsin sen yhtenä aamuna paperikassissa työkaverille. Ensimmäiseksi kuului kiljahdus ja seuraavaksi hän kertoi kylmien väreiden kulkevan pitkin selkäpiitä. Syykin selvisi, kun hän seuraavana päivänä toi hääkuvansa nähtäville. Hän oli mennyt naimisiin täsmälleen samanvärisessä "hunnussa". Huivi pääsi arvoiseensa kotiin ja maineeni lankakuiskaajana sen kuin kasvaa
.
13 kommenttia:
Kyllä on upea huivi! Ja meni varmasti oikealle henkilölle!
Mukavaa juhannusta sinne!
Upea huivi ja hienosti sulla kyllä vaisto pelaa.
Vau, hieno huivi! Ja on kyllä ollut mahtava huntukin työkaverillasi. :)
Oi että on sitten UPEA. Ihanaa Juhannuksen Aikaa Sinulle.
Aivan hirveä huntu, mutta huivi on kyllä tosi kaunis!
Kaunis lopputulos!
totesi äitimuori
Aivan mahtavan hieno huivi ja kannattaa kuunnella lankojen kuiskeita ;-) Hyvää juhannuksen aikaa sinulle.
Varo vaan, kohta on jono ovella lankakuiskaajaa kyselemässä :DD
Puhumattomia lankoja taitaa nimittäin löytyä useamman hamsterin kaapista ja kätköistä.
Mutta huiviin, ihana ja hieno on ja meni ihan oikealle ihmiselle.
Noh ei oo ihme, että väreitä meni. Tää on näitä juttuja joita eetterissä liikkuu salaperäisesti.
Oi miten ihana tarina tästä upeasta huivista ja sinusta, juttelee-lankojen-kanssa-kuiskaajasta <3
No huh, kylläpä osui ja upposi! :)
Olipas huivi ja huntu!
Upea huivi - värit vaihtuvat todella kauniisti toisiin. Hienoa, että löysit upealle luomuksellesi hyvän ja sitä arvostavan kodin!
Lähetä kommentti