Ruusa

Olen täällä blogissakin useaan kertaan todennut, että suurin osa pipoista ja päähineistä on vallan sopimattomia. Ainakin minun päähäni. Joulun jälkeen aloin pyöritellä ihanaa vyyhtiä Hopeasäikeen Aadaa ja aloin taas etsiä sopivaa päähineohjetta. Ei lieni suurikaan yllätys, ettei sellaista löytynyt. Ohjeita selatessani alkoi kuitenkin jossain aivojen perukoilla hahmottua kuva täydellisestä päähineestä. Ei auttanut muu kuin ottaa puikot ja lanka käteen ja ryhtyä hommiin.

Syksyllä jo pohdiskelin pipoa, jossa olisi kaksinkertainen reuna. Se jäi toteuttamatta, muuta ajatus palasi mieleeni. Ohjeita selatessani syntyi ajatus lierihatusta, jossa on kaksinkertainen lieri. Sitä sitten lähdin neulomaan. Ensimmäisestä lieristä tuli liian pieni, mutta toisella yrittämällä näytti jo paremmalta. Vähän lisäyksiä ja kavennuksia ja minulla oli hattu valmiina. Innoissani virkkasin loppulangasta kukkasen ja ompelin siihen rakastamiani nappeja.

Epätoivo meinasi iskeä, kun aloin mallailla hattua päähäni. Lieri oli liian pieni ja muutenkin hattu näytti tyhmältä. Onneksi en ole kovin nopea liikkeissäni, muuten olisin purkanut koko hökötyksen. Äiti tuli seuraavana päivänä kylään ja jatkoimme yhdessä mallailua. Sitten yhtäkkiä ja yllättäen sain lierin käännettyä juuri sopivaan asentoon ja hattu sujahti päähäni oikein päin.

Olin niin innoissani aikaansaannoksestani, että kirjoitin tästäkin ohjeen uusimpaan Ullaan. Hattuni ohje löytyy sieltä nimellä Ruusa. Nimeen ei liity sen kummempaa tarinaa, kunhan piti keksiä r-kirjaimella alkava nimi. Aakkoshaaste lähenee loppuaan ja ohjeiden löytäminen on koko ajan haasteellisempaa.

Nyt odottelen, innostuuko kukaan Ruusastani ja saako sitä ohjeellani edes neulottua.

Mutta mulla on ihana ja lämmin itseneulottu hattu. Vihdoinkin!