Kestosuosikki

Mikäköhän tässä Hello Kittyssä oikein nuoria neitejä viehättää? On viehättänyt jo pitkään, kun muistan hahmon jo omasta lapsuudestani ja siitä on jo jokunen vuosi (kymmen). Itseasiassa yksi tärkeä käsityömuisto liittyy Hello Kittyyn. Tykkäsin lapsena tehdä kanavatöitä ja niitä tuli tehtyä yksi jos toinenkin. Vähän toisella kymmenellä innostuin suunnittelemaan oman kuvion blancolle kanavatyökankaalle ja mikäs muu kuin Hello Kitty siihen ilmestyi. Muista olleeni niin kovin ylpeä piirustuksestani, kun en mikään taitava piirtäjä ole koskaan ollut. Työ ei koskaan valmistunut ja on jo tainnut päätyä poisto-osastolle. (Jos se, Äiti, vielä pyörii siellä jossain nurkissa, niin voit tuoda sen seuraavan kerran tullessasi).

Ystävän tytär täytti kolme vuotta ja elää täyttä Hello Kitty -hurmoskautta. Ostin lahjaksi Hello Kitty hamahelmipakkauksen, mutta tuntui niin tylsältä antaa pelkkä ostolahja.

Eilen aamulla (kun juhlat olivat iltapäivällä) innostuin sitten virkkaamaan jotain Hello Kitty aiheista. En siis taaskaan suunnitellut etukäteen vaan annoin koukun viedä. Hello Kittyn tein tämän mallin mukaan ja loput sovelsin ja sävelsin itse työn edetessä. Niinhän siinä sitten kävi, että aloin tehdä liian monimutkaista ja oli pakko lähteä juhliin pelkkien hamahelmien kanssa. Tänä aamuna heräsin kukonlaulun aikaan ja tein kassin pikkukassin valmiiksi. Eilen virkkasin sivusaumat yhteen kiinteillä silmukoilla, mutta en tykännyt lopputulosesta. Melkein valmiista kassista sitten purin saumat ja ompelin ne kiinni. Perfektionisti  mikä perfektionisti.

Hieman minua häiritsevät nuo sankojen kohdat kun eivät ihan ole tasapuolisesti, mutta niitä en sitten lähtenyt purkamaan. Poika on melkein voinut pahoin, kun on saanut yliannostuksen pinkkiä ja muita karkkivärejä. Aika söpö tästä kuitenkin tuli :-)