Höpsötystä

Ei tässä ole kovin paljon viikon aikana valmista tullut, kun on kaikki aika mennyt blogien tutkailemiseen, Ravelryn ohjeiden selaamiseen ja pisteenä I:n päälle löysin YouTuben käsityövideot. Erityisesti minua viehättävät brasilialaiset ohjeet, pitkälti ihan kielen vuoksi. Mallitkin ovat välillä aika vinkeitä ja suomalaiseen ajatusmaailmaan sopimattomia.

YouTubesta sitten löytyi tämän viikonlopun höpsötykseen idea. Käytöstä poistettua cd-levyä voi käyttää osana virkkaustyötä. Alkuperäisessä ohjeessa tehtiin iltalaukku kiiltävästä langasta, mutta se ei oikein innostanut minua. Olen tehnyt lukuisia erilaisia pussukoita erinäisiin tarkoituksiin ja ajattelin, että tätä pussukkaa voisi käyttää vaikka neulonnan apuvälineiden kuljettamiseen käsilaukussa. Hieman tosin epäilyttää, miten hyvin nuo levyn ympäri kiertyvät lankajuoksut kestävät käytössä.

Saumakohta pitää seuraavaan pussukkaan miettiä uudelleen, mutta muuten olen tyytyväinen lopputulokseen. Kukkaset eivät ole pelkkiä koristeita vaan peittävät cd-levyn reiän. Lankana on M&K:n Bianca ja sitä kului n. 23 g eli ei juuri yhtään. Vetoketju löytyi omista varastoista.

Olen virkannut myös kaksi Flapper hat -hattua lisää. Ystäväni toivoi viininpunaista hattua ja sellaisen myös sai. Langaksi valikoitui M&K:n Bianca (100% merseroitu puuvilla). Mitään muuta likimainkaan viininpunaista lankaa ei Nordiasta tähän hätään löytynyt. Lanka oli kaksinkertaisenakin ohuempaa kuin edellisissä hatuissa käyttämäni valkoinen lanka ja jouduin muokkamaan ohjeen silmukka- ja kerrosmääriä. Ensimmäisestä hatusta tuli liian pieni ja sen sai kummityttöni tänään syntymäpäivälahjaksi. Seuraavastakin tuli hieman pienempi kuin valkoisista, mutta se kelpasi. Lankaa näihin kului 92 g ja 82 g. Lanka osoittautui todella riittoisaksi ja erittäin mukavaksi virkata. Hatut lähtivät jo maailmalle, enkä saanut niistä kuvia otettua.

Musta hevonen

Kuluneen viikon neulontakisan on voittanut täydellinen musta hevonen. Viikko sitten sunnuntaina, kun kirjoittelin neulontasuunnitelmistani, tämä ei edes ollut listoilla.

Neuloin siis Triangle shawl -huivin. mallin löysin Ravelryn kautta ja lankana on kaapista löytynyt Esiton huopalanka vaalean harmaana. Malli oli aika pitkälle pelkkää aina oikeaa ja se tuli erittäin nopeasti televisiota katsellessa. Alareunan kuviorivitkin osoittautuivat loogisiksi ja helposti neulottaviksi.

Triangle shawl
Lanka: Esiton huopalanka, 235 g (kuitenkin reilu vyyhti)
Puikot nro 6

En ole aiemmin törmännyt sellaiseen malliin, jossa nostetaan kerroksen viimeinen silmukka neulomatta ja neulotaan ensimmäinen. Reunasta tuli näin erittäin kaunis. Päättelynäkin oli minulle uusi tekniikka eli i-cord-päättely, josta tuli myös erittäin kaunis. Aloittelin neulomisen torstaiaamuna ja lopetin sunnuntaiaamuna. Sunnuntaina laitoin pingotukseen ja kävin tänään iltapäivällä irrottelemassa sen.

Lanka tuntui hieman karhealta neuloessa, mutta huuhteluainekylvyn jälkeen siitä tuli oikein pehmeä. Saali on myös erittäin lämmin ja meinasi sitä tehdessä hiki tulla. Huivi menee eläkkeelle läksiäislahjaksi. Yksi ystäväni näki pingottuneen huivin eilen ja kautta rantain antoi ymmärtää, että hänellekin voisi moisen tehdä. Ja mieluustihan sellaisen teen, oli sen verran kiva malli. Kavereille neuloessa saa myös käyttää sellaisia värejä, joista ei itselleen tulisi tehtyä.
Kävin eilen taas Nordiassa hakemassa lisää puuvilla lankaa keskeneräistä projektia varten. Mukaan tarttui puuvillalankaa tilattuun viininpunaiseen Flapper hat -hattuun sekä kerä turkoosikirjavaa Fame Trend -lankaa. Lahjuksina sain kolme kerää Raggegarn-lankaa. Nyt sitä alkaa vähitellen olla sen verran, että siitä voisi yrittää tikuttaa dominopeiton peittokeräykseen.

Hattukaksoset

Tarjouduin virkkaamaan tai neulomaan ystävälleni kesäisen hatun. Paljon erilaisia malleja löytyy Head huggersin sivuilta. Molemmille mieluinen malli oli Flapper hat. Ystäväni lupasi ostaa langat, mutta en ole vielä saanut niitä. Malli vaikutti kuitenkin niin kivalta, että oli pakko tehdä koeponnistus kotoa löytyvistä langoista.

Omaan päähäni malli ei sopinut ollenkaan, mutta hattu näytti oikein hyvältä toisen ystäväni päässä. Hän ihastui malliin ja sanoi sen olevan mitä parhain palstahattu. Hattu jäi hänen päähänsä sen siliän tien. Malli oli niin hauska, että hän tilasi minulta toisenkin hatun - viininpunaisen.
Valkoista lankaa oli vielä toiseen hattuun ja virkkasin ne pois kuleksimasta. Jälkimmäinen hattu menee sytomyssykeräykseen. Hattuihin meni yhteensä 231 g Cotton light -lankaa (50% puuvillaa, 50% akryyliä). Virkkuukoukku nro 5.

Hatut menevät myös Virkkausringin Teemasana-tempaukseen. Sanat ovat valo, nostalgia ja meri. Malli on mielestäni erittäin nostalginen, väri on oikein valoisa ja valoa on myös sytomyssy. Sieluni silmin näen hatun myös laivan kannella rauhallisesti kävelevän hienostuneen ladyn päässä, joten siitä saadaan kolmas teemasana :-).

Ostin jokunen aika sitten Novitan kirkkaanväriset virkkuukoukut, joita tuli viisi paketissa. Paketin mukaan piti olla koukut nro 5, 6, 7 , 8 ja 10. Otin viitoskoukun ja ihmettelin, kun oli niin pienen näköinen. Hetken tarkasteltuani löysin koukusta kokomerkinnän 4,0. Paketissa on siis koukut nro 4, 5, 6, 8 ja 10. Pöh. Seiskan koukku oli ainoa, joka multa oikeesti puuttuu. Pitäisiköhän asiasta valittaa?

Hamsterikrapula

Olen koko kuluneen viikon kärsinyt onnistuneen Lankahamsterikuun aiheuttamasta neulomiskrapulasta. Rannetta kolottaa, lapaluun alta kiristää ja päätäkin on särkenyt useampana päivänä. Mikään käsityö ei oikein innosta.

Olen jatkanut lankakorien kaivelua ja päätin hankkiutua neulomalla eroon myös pari vuotta sitten kirpparilta mukaan tarttuneista langoista. Tummansininen on puuvilla-viskoosia, kirkkaansininen on jotain (pussissa ei olut yhtään vyötettä). Se tuntuu kuitenkin mukavan pehmeältä ja olettaisin sen olevan puuvillaa tai puuvillasekoitetta. Malli on Kevään 2010 Novita-lehdestä. Hyvin alkaneen alun jälkeen on tämäkin työ jäänyt nurkkiin pyörimään.

Olen saanut virkattua pari sytomyssyä lähinnä työmatkoilla. Kokeilin myös neulottua Kierreraitamyssyä. Vaikka lankani on vyötteen mukaan saman paksuista kuin mallin Tennessee, niin myssystä tuli hyvin pieni. Se sopii just ja just meidän kohta kuusivuotiaalle. Laitan myssyn kuitenkin keräykseen. Pieniäkin myssyjä varmasti tarvitaan, vaikkei se kovin mieluisa ajatus olekaan. Puuvillalangat löytyivtä lankakorin pohjilta ja sitä kului yhteensä 139 g.


Olen luvannut neuloa ystävän tyttärelle raidallisen villatakin Nagano-langasta. Täytyy vielä yhdessä suunnitella raidoitus, jotta hän saa sellaisen kuin haluaa. Ajattelin kokeilla I-cord- aloitusta ja vetoketjureunan huolittelua. Neulon takin joka tapauksessa pyörönä, jotta viimeistelyä olisi mahdollisimman vähän.

Eilen kävin Lankamaailma Nordiassa, kun lupasin lähettää JossuP:lle Soft touch virkkuukoukun. Ostin yhden koukun myös itselleni, jos vaikka helpottaisi tuota rannesärkyä. Olisin ostanut lisää lankaa raidallista villatakkia varten, mutta kirkkaat värit olivat kokonaan loppuneet. Ostin 300 g tummanharmaata, jolla voi varmistaa lankojen riittävyyden. Lisäksi ostin harkitusti 100g kirkkaan vihreää virkkauslankaa (Gjestal Maxi) ja 50 g violettia puuvillalankaa (Hjertegarn Diamond cotton 8/2) tulevia projekteja varten. Ainoa heräteostos oli kerä ihanan turkoosia Viking Baby ull 100% merinolankaa, josta ajattelin neuloa sytomyssyn. Koska kaupasta on joskus aikaisemmin tullut ostettua yhtä ja toista, sain kanta-asiakaskortillani vielä 5 kerää (250 g) Raggegarnia. Eikä mulla ole aavistustakaan siitä mitä niistä teen.

Kaupassa oli toki monen monta ihanaa lankaa, mutta sain onneksi pysyttyä päätöksessäni ostaa vain sellaista lankaa, jolle on malli valmiiksi katsottuna. Ja joka päätyy hetimiten puikoille ja tuotantoon :-) Saas nähdä, kuinka pitkään pysyn päätöksessäni.

Pikku väkeä

Guatemala worry dolls
Here are some tiny people for you to keep
So you can have good nights sleep
put them under your pillow when the day in through
and let them do all the worrying for you

(tämä teksti oli alkuperäisten huolinukkejen mukana)

Olin tänään taas asukastalolla tiistai-iltaa viettämässä. Monet väkertävät nukketaloja, mutta siihen hulluuteen en ole itse (vielä) lähtenyt. Kassissa oli matkasytomyssy, mutta se lensi takaisin pussiinsa, kun kaveri esitteli guatemalalaiset huolinuket.

Nämä pienet nuket on tarkoitus laittaa yön ajaksi tyynyn alle ja ne murehtivat puolestasi yön aikana, niin saat itse nukuttua.

Vielä enemmän innostuin, kun kaveri alkoi tehdä näitä pikkuisia. Hänellä oli onneksi ylimääräisiä pussinsulkijoita ja kaivoin talon nurkissä pyöriviä matskuja yhteisesti käytettäväksi. Olipa koukuttavaa puuhaa! Sain parin tunnin aikana aikaiseksi kolme nukkea, joista yksi sai jo uuden omistajan heti kättelyssä. Nämä kaksi pääsivät kotiin asti ja ainakin toinen saa huomenna uuden kodin. Nukkejen korkeus on huimat kolme senttimetriä.

Kasvoja en saanut vielä nukeille piirrettyä. Se on aina ollut mulle todella vaikeata. Seiskaluokalla tein itselleni unikaveripupun, joka oli ikuisesti kasvoton, kun en uskaltanut sille naamaa koskaan tehdä.

Kirkko ja kaupunki -lehden sivuilta löytyy lisätietoa asiasta ja jonkinlainen ohjekin.

Näperrystä puhtaimmillan!

Ei tullut reppua vaan penaali

Lupasin esitellä kahta hamsterityötäni tarkemmin. Tässä jälkimmäinen.

Kokeilin ensimmäistä kertaa koukkuamista. Olen joskus nähnyt jonkun koukkuavan ja minulla oli jonkinlainen käsitys siitä, miten se tapahtuu. Pari viikkoa sitten oli Tikatassa koukkuamis-ilta ja poikkesin siellä. Ensin katsoin vierestä, kun ohjaaja näytti ja sitten pyysin hänen työtään kokeiltavaksi (olin jotenkin ajatellut, että tarjolla olisi ollut kokeiluvälineitä, enkä kunnon hamsterina ostanut lankaa kokeiluja varten). Muistelin, että kotona on pari ohuehkoa koukkua ja ostin paksuhkon koukun.

Olin jo päättänyt ottaa ihanan Katia Bombay -langan koukulle, joten sillä sitten aloitin kokeiluni. Suuruudenhulluna päätin ryhtyä tekemään itselleni reppua. Teknikka osoittautui vain kovin hitaaksi ja Oulunkylän neuletapaamisessa Maria ehdotti, että penaali voisi varmemmin valmistua hamsterikuun aikana. Penaali onkin ollut työlistalla jo pitkään, kun ihanat kynäni ovat viime ajat majailleet rikkinäisessä muovipenaalissa.

Mies ei sattunut koskaan olemaan valoisaan aikaan kameran linssin takana, joten työvaihekuvat jäivät ottamatta. Novitan sivuilta löysin ohjeen (jota en siis lukenut kuin vasta nyt). Puolessa välissä työtä aloin ihmetellä, kun oikea reuna liekottaa niin kovasti. Jätin ohjeessa mainitun ketjusilmukan virkkamatta poimintakerroksen alkuun ja se auttoi työtä pysymään suorassa.

Kun arvelin työn olevan riittävän korkea, virkkasin langan toisesta päästä pyöreän rinkulan penaalin päädyksi. Neljällä pylväskerroksella sain jo riittävän ison rinkulan. Seraavalla kerroksella virkkasin rinkulan koukuttun kappaleen suoraan reunaan kiinteillä silmukoilla. Onneksi en ollut katkaissut koukkuamisosuuden lankaa, sillä jouduin jatkamaan muutaman kerroksen, jotta sain rinkulan sopimaan.

Kun koukuttu kappale oli sopivan kokoinen, vahvistin reunan vielä piilosilmukoita virkkaamalla. Toinen pääty olikin haasteellisempi, kun siellä oli puolikas liekottava reuna. Muutaman kerran purkamisen jälkeen sain päätyrinkulan jokseenkin nätisti pakotettua koukuttuun reunaan.


Lopuksi ompelin vetoketjun ompelulangalla käsin koukutun kappaleen reunoihin. Ensimmäiseksi kokeiluksi tämä on oikein kelpo. Jos koukkuaminen olisi ollut nopeampaa, olisin purkanut puolikkaan työtä ja aloittanut alusta välttääkseni liekottavn reunan. Nyt en kertakaikkiaan vain viitsinyt. Pinnasta tuli mielestäni erittäin kaunis ja se onkin ainoa syy koukuta jatkossa.

Tämän päivän suurin urotyö käsitöiden saralla oli miehen housujen lyhentäminen. Mä en tykkää näistä pienistä korjausompeluhommista ja aina vetkuttelen niiden kanssa. Tulipahan sekin nyt tehtyä ja mies on tyytyväinen.

Ekosilkkilangan kohtalo

Ostin reilu vuosi sitten kaksi vyyhtiä aivan ihanaa ekosilkkilankaa. Syynä ostokseen oli se, että lanka vaan oli niin ihanan näköistä vyyhdillä. Minua viehätti myös langan historia - sen ovat nepalilaiset naiset kehränneet käytöstä poistetuista sareista revityistä suikaleista.

Olen vuoden verran pyöritellyt vyyhtejä ja miettinyt, miten langasta saisi säilymään sen kaunis kiilto ja harmooninen värien vaihtelu. Neulottu ja virkattu pinta eivät innostaneet. Kokeilin myön kangaspuissa kutomista, mutta lopputulos muistutti halpaa räsymattoa.

Aloin jo hyväksyä sen, että langan kohtalona on päätyä lasipurkissa sisustuselementiksi.

Onneksi tämä blogimaailma on laaja ja rikas ja sen polut usein tutkimattomia. Yhdellä kierroksellani törmäsin brasilialaisissa blogeissa termiin Skotlantilainen virkkaus - crochê escocês. En ole vastaavaan aiemmin nähnyt, vaikka varmasti on monelle tuttu tekniikka. Vinkkaapa, jos tiedät tälle suomenkielisen nimen.


Ensin virkataan verkko (4 kjs *1p, 1kjs* 1p). Tein sen pituussuunnassa, kun en osannut arvioida ekosilkkilangan riittävyyttä tai lopputuloksen laskeutuvuutta. Lankana minulla oli musta Kotiväki ja koukku nro 2.

Kun verkko on halutun kokoinen, pujotetaan "kudelanka" eli tässä tapauksessa ekosilkkilanka verkkoon joka toisen pylvään yli ja joka toisen ali. Apuvälineenä käytin koukkuamiskoukkua (kun se sattui sopivasti olemaan käsillä koukkuamiskokeilujeni jäljiltä). Mittasin reilusti verkkoa pidemmän kaksinkertaisen silkkilangan pätkän ja vedin sen koukun avulla verkkoon.

Seuraava kerros pujotetaan niin, että pylväät tulevat eri kohtiin. Näin saadaa palttinamainen lopputulos. Tätä hain myös siinä epäonnistuneessa kudontakokeilussani, mutta loimi oli liian ohutta. Hapsut tasoitin tilkkuleikkurilla.

Seuraavan huivin virkkaan leveyssuunnassa. Lopetusreuna hieman liekottaa ja on pitempi kuin aloitusreuna. Huivi on hieman jäykkä, joten sen ei tarvitse olla kovinkaan leveä. Verkkokin voisi olla vaikka punainen tai vihreä.

Kaulahuivi
Lanka: Kotiväki ja ekosilkkilanka, yhteensä 160 g
Virkkuukoukku: 2mm
Malli: oma, skotlanttilainen virkkaus

Muutama ystävä on ihastellut huivia ja tämä olisi oikein mukava lahja annettavaksi.

2022

grammaa oli Lankahamsterikuun loppusaldo.

Loppukiri

Olen enemmän kuin tyytyväinen aikaansaannoksiini. Erityisesti ilahduttaa ällöttävän mustan Tahitin muuttuminen ihanan kauniiksi topiksi. Toinen saavutus on kummitytön neulepusero, johon upposi osa Sissy-lankavarastostani. Merkittävää on myös se, että pusero on menossa syntymäpäivälahjaksi ja on jo valmis, vaikka juhlapäivä on vasta kahden viikon päästä :-). Poika ihastui kummitytön puseroon ja haluaa itselleen samanlaisen - yöpaidaksi... Eli saatan päästä eroon lopuistakin Sissy-langoistani. Puuvillalankavarastoni hupeni silmissä, kun se muotoutui sytomyssyiksi. Äiti osallistui myös talkoisiin yli 600 grammalla.

Kokeilin myös paria uutta tekniikka menneen kuun aikana - koukkuamista ja "skotlantilaista" virkkausta. Niistä yritän saada lähipäivinä ihan omat postaukset aikaan.

Tässä koko lista:

• Sateenkaarilangasta neulottu ja huvotettu kori 210 g
• Heijastinkukkia virkaten 62 g
  
• Pitsikaarrokepusero mustasta Tahiti-langasta 460 g
• Tuubi samaisesta Tahitista 212 g
• Suomi-huivi Bambinosta ja Woolista 182 g
• Sytomyssyjä 8 kpl 390 g
  
• Kaulahuivi ekosilkkilangasta 160 g
  
• Penaali sateenkaarilangasta koukuten ja virkaten 64 g
• Villapusero Sissy-langasta 282 g

Yhteensä siis 2022 grammaa. Kiitokset kaikille ihanista kommentistanne ja tsemppauksesta.

Huhtikuussa ajattelin tehdä muutakin kuin lankatöitä :-)

EDIT: Tämä ei ole aprillipila :-)