Tallinan tuliaisia

Piipahdin lauantaina Tallinnassa. Matkaseurue ei ollut kovinkaan käsityöorientoitunutta, joten en päässyt koluamaan lankakauppoja kunnolla. Menimme surullisen kuuluisalla Norlandialla, joka oli viimeksi perjantaina jäänyt jäihin. Matkamme onneksi eteni koko ajan vaikkakin hitaammin kuin normaalisti. Aikaa ei perillä juurikaan ollut, mutta ehdimme syödä hyvin ja käydä kahvilla. Onneksi olin juuri Marialta kuullut, että Sada-marketin yläkerrasta saa vironvillaa, niin ei tarvinnut sitä kissojen ja koirien kanssa kaupungilta etsiä.

Viininpunaisesta langasta tulee Revontuli-huivi hyvälle ystävälle ja se oli täysin suunniteltu ostos. Turkoosi-viininpunainen lanka taas oli niin minun väriseni, että se oli ihan pakko ottaa mukaan. Olen pitkään suunnitellut Revontulen neulomista, mutta en ole oikein osannut itselleni ajatella tuolalista isoa huivia. Ystävä puolestaan toivoi suurta villaista kolmiohuivia, joten Revontuli sopii paremmin kuin hyvin.

Vaikka keskeneräisiä neuleita on useita nurkissa pyörimässä, niin pitihän tuo huivikin laittaa alulle. Alku oli vähän hankala ja piti oikein tutkimalla tutkia noita lisäyksiä ja lukea ohje moneen kertaan (en malttanut lukea ohjetta alusta loppuun ajatuksen kera, vaan palasin ohjeen pariin aina kun tulos ei näyttänyt hyvältä). Paksuhkot (5,5 mm) peruspyöröpuikot ovat hieman kömpelöt noissa lisäyksissä ja kavennuksissa ja olenkin alkanut haaveilla teräväkärkisemmistä puikoista. Kerroksia on kuitenkin kertynyt 69 ja huivin perusidea alkanut hahmottua. Vielä täytyy kuitenkin seurata tarkasti kaaviota.

Haaveilen myös kunnon käsityöreissusta Tallinnaan.