Kukkia kummitytölle

Kummityttö täytti vuosia ja sai lahjaksi kukkaisen kevätpipon.

Olen virkannut pipon jo joululomalla, kun kädet eivät suostuneet olemaan tekemättä mitään.
Fiksuna ihmisenä aloitin virkkamisen alareunasta ja sen vuoksi koon kanssa oli hiukan hankaluuksia. Alunperin ajattelin, että pipo voisi olla itselleni, mutta totesin sen valmistuttua, että se on minulle aivan liian tiukka. Tälläinen päätä myötäilevä malli ei muutenkaan sovi tällaiselle pienipäiselle ihmiselle.

Mutta söpön kummitytön päässä pipo näytti oikein somalta ja tyttökin oli ilmeisen tyytyväinen lahjaansa. Onnea on kummityttö, joka arvostaa kummitädin käsitöitä. Ja taas on yksi keskeneräinen työ saatu valmiiksi ja maailmalle. Lanka on kaapista löytynyttä Seitsemän veljestä -lankaa punaraitaisena.

Viimeinen villasaalikin on vihdoin valmis. Lointa on vielä hieman jäljellä ja ajattelin siihen vielä kutoa niin pitkälti kuin pystyn. Ensi viikonloppuna olisi viimeistään tarkoitus ottaa työt pois puista ja silloin näkee, mitä niistä tuli. Nyt alkaa vähän jännittää. Tajuntaan kiirii myös tietoisuus siitä, että kierrettäviä lankoja on ihan hillitön määrä... Pitää yrittää tsempata itsensä pyörittelemään ne nyt saman tien.