Kylppärin kaunistus

Löysin joskus talvella pari isoa kerää moppilankaa matonkudearkustani. Taisin suunnitella virkkaavani niistä koreja. Tapani mukaan kerät jäivät lojumaan, tällä kertaa olohuoneen kirjahyllyn reunalle. Ystäväni Anu kävi kylässä ja tuumasi. "Olet sitten löytänyt ne mattolangat?" Olen muutamaan kertaan pyöritellyt paksua turkoosia puuvillalankaa lankakaupassa, mutta silloin, kun olisi ollut ostoinspiraatio, ei hyllyssä ollut kuin yksi kerä. Seuraavalla kerralla, kun lankaa olisi taas ollut, ei se puhutellut yhtään. Suunniteltu kylppärinmatto antoi odotuttaa itseään.

Mutta Anulta idean saatuani pistin ensin netin hommiin ja etsin sopivaa ohjetta. Kylpyhuoneemme on pitkä ja kapea, joten pyöreä matto on siellä vähän hankala. Halusin tehdä soikean maton. Niitä ohjeita ei sitten ollutkaan ihan kovin monta tai en ainakaan löytänyt. Käännyin taas Ravelryn mallipankin puoleen ja sieltähän se löytyi. Malli on alunperin tarkoitettu tabletiksi pöydälle, mutta toimi oikein hyvin paksustakin langasta tehtynä.

Alkuinnostuksessa sain maton hyvälle mallille, mutta sitten iski kyllästyminen ja ranne alkoi vastustella moista puuhaa. Helatorstain kunniaksi päätin selättää tämän ufon ja sinnittelin sen valmiiksi. Yhtään suurempaa mattoa en olisi langastani saanut, mutta tällä kertaa kerien jumalat olivat suosiollisia ja lankaa jäi se 20 cm. Yleensä se jää saman verran vajaaksi. Valmiin maton koko on 95 cm x 70 cm ja se on kylpyhuoneeseemme juuri sopiva. Painoa matolla on 1114 grammaa.Virkkuukoukku oli 7,0 mm. Ja matto on juuri sopivan kokoinen, värinen ja tuntuinen meidän kylppäriin.

Toukokuukin on kohta ohi. Mihin tämä aika oikein menee?

Leirillä

Onnistuneen viikonlopun ainekset:

* kaunis paikka

 * riittävästi ruokaa

* muutama rukki

* värjäyskattilan porinaa

* makkaraa nuotiolla

* käen kukuntaa

* liikaa herkkuja

* jokunen värttinä

* auringon paistetta

* hirveesti kuituja

* sauna

* tarpeeksi puikkoja

* runsaasti lankaa

* tuvallinen ihania naisia

 

Ainoa viikonlopun aikana valmistunut työn on tämä Fishy Tawashi. Tämä hankauskala on neulottu akryylilangasta ja on siksi erityisen hyvä keittiön kuuraukseen. Värit sai jokainen valita itse ja minä tein taas yllättävän valinnan. Malli on ihan hauska, mutta en ole ollenkaan varma, tuleeko näitä lisää. Yhteen kalaan meni 8 grammaa, joten tuosta langasta saisi vielä viisi...

Nyt täytyisi irtautua ja laskeutua arkeen. Hauskaa alkavaa viikkoa!

Mummoa ajatellen

Käsilaukussa täytyy aina olla joku käsityö yllättäviä tilanteita varten. Jos vaikka joutuu odottamatta odottamaan jossakin. Tai tietää jo etukäteen joutuvansa odottamaan. Tai ihan muuten vaan. Olen myös huomannut, että todennäköisyys joutua odottamaan todella pitkään on suurempi, jos käsityötä ei ole mukana. Kun käsityö on matkassa, joskus ihan harmittaa, kun kampaaja on aikataulusta edellä ja lääkäri ajallaan.

Tämän talven kestosuosikki on ollut Tyynen patalappu. Niitä on tullut virkattua vino pino. Kaverit välillä ihmettelevät, mitä niillä kaikilla teen, kun aina vaan virkkaan patalappuja. Arvatkaa vaan, mitä löytyy kavereiden lahjapaketeista? Näitä mummon patalappuja virkkaan automaattivaihteella, eikä tarvitse varsinaisesti päätään vaivata. Voi antaa ajatusten lentää. Samalla tunnen olevani lähellä jo edesmennyttä mummoani ja sekin tuntuu mukavalta.

Lankana suurimmassa osassa näitä on Lankamaailmassa myytävä Cotto nro 8. Kahdesta kerästä tulee patalappupari ja jäljelle jää pieni nöttönen kumpaakin väriä. Joukkoon eksyi myös yksi yksinäinen patalappu ja pino painaa 527 grammaa.

Pidän erittäin paljon loppukevään ja alkukesän väreistä luonnossa. Vihreä on niin ihanan elinvoimaista ja märän maa tumma ruskeakin on kaunista. Harmi vaan, että tämä vaihe menee niin nopeasti ohi. Hiirenkorvat ovat jo menneet, just ja just ehdin ne huomata.

Mukavaa loppuviikkoa!

Hyvää äitienpäivää!

Lisäksi sain Lego-pelin jossa on "sairaan hienoja ja harvinaisia aseita".

 :-)

Hauskaa äitienpäivää kaikille!

Massan viemää

Kävin viime sunnuntaina pitkästä aikaa taas massailemassa Pörrön luona. En viitsi tässä esitellä keskeneräisiä töitä, joten turvaudun Pojan aikaansaannoksiin. Jaksan aina vaan hämmästellä lapsen luovuutta ja ennakkoluulottomuutta. Samalla taputan itseäni olalle, kun olen toistaiseksi vielä saanut tukahdutettua kaikki "Älä nyt tuhlaa massoja" tai "Oletko aivan varma, että tämä kannatta paistaa?" -kommentit. Ei ole meinaan helppoa :-)

Pörröllä on vielä tälle keväälle tulossa parikin mielenkiintoista kurssia. Minua kiinnostaa erityisesti tuo rajoitetun väripaletin käyttö. Värini olisivat varmaan turkoosi, turkoosimpi ja turkoosein :-D. En vaan uskalla ihan vielä lyödä lukkoon melkein ainoaa toistaiseksi vapaana olevaa päivää. Täytyy toivoa, että siellä olisi vielä yksi paikka vapaana, kun viimein päätän kurssille osallistua. Tulkaa mukaan!

Kuva Pörrön kurssiesittelystä (luvan kanssa lainattu).

Sporttivauvoille

Ihastuin tähän vaunvojen koristossumalliin heti, kun sen näin. Aina välillä on ollut mielessä virkata nämä, mutta aina se vain on jäänyt. Nyt on lähipiiriin syntynyt pienokaisia ja sain vihdoin aikaiseksi kokeilla mallia. Vanhemmat ovat sen verran liikunnallisia, että tällaiset sporttitossut tuntuivat oikein sopivilta heidän jälkeläisilleen.

Ohje itsessaaän on portugaliksi, mtta kuvallinen ohje on selkeä ja tossut olivat helpommat tehdä kuin, miltä näytti. Itse virkkaaminen sujui aika nopeasti, mutta viimeistelyyn meni aika lailla aikaa. Tossuissa oli jonkin verran ompelua ja aika monta pääteltävää langanpäätä.Lempipuuhaani siis :-)

Langat löytyivät jämälankalaatikosta. Molemmista on valkoista virkauslankaa kaksinkertaisena. Turkooseissa tossuissa on Karnaluksita joskus ostettua Cotton-lankaa ja vihreissä on Norjan reissulta ostettua Cotton Lux-lankaa. Jälkimmäistä ostin muutaman kerän akuuttia matkavirkkausintoa laannuttamaan, mutta se palavirkkausprojekti jäi pahasti kesken. Turkoosit tossut painavat 37 g ja vihreät 50 g.

Tein ystävälleni myös maanmainion imetystyynyn. Näitä aina tyrkytän tuleville äideille, kun se vaan on niin ihana ja hyödyllinen apuväline. Olen sen verran monta imetystyynyä ommellut, että alkaa sujua jo rutiinilla. Katsoin ihan kellosta, että tyynyn leikkaamiseen ja ompeluun meni aikalailla 15 minuuttia, kun ei tarvinnut kaivaa saumuria esille tai raivata pöytää. Ehdttomasti hankalin vaihe on tyynyn täyttäminen. Yritin ensin yksin, mutta sitten oli pakko soittaa ystävä apuun. Onneksi hän pääsi tulemaan ja saimme samalla päivitettyä kuulumiset pitkästä aikaa.

Olen saanut kunnia tutustua aivan tuoreeseen ihmisen alkuun ja kyllä ne ovat aina vaan niin valloittavia :-)

Onnea ystävälle!

Viisikymppinen tarvitsee

• Vihreää teetä
• Villasukat ja
• Viskiä

Tietysti kaikki tämä pakattiin virkattuun koriin.

Onnea Ystävä! 

Oli ihan pakko käydä lisäämässä tämä kuva, kun niin hymyilyttää :-)

 

Hauskaa vappua!