Pääsiäissunnuntaita voi viettää hyvin monella eri tavalla. Hartaasti tai vähemmän hartaasti. Minä vietin omani hartaasti neuloen ja uutta oppien. Osallistuin Villavyyhdissä järjestetylle The Tailored Sweater-kurssille. Päätin osallistumisesta tosin vain 45 minuuttia ennen kurssin alkua, mutta onneksi lähdin mukaan. Päivän aikana opin monia uusia asioita ja ymmärrys kasvoi myös vanhojen tuttujen juttujen parissa (uskon viimein ymmärtäneeni silmukoiden nostamisen logiikan - ehkä).
The Tailored Sweater on Tuulia Salmelan kehittelemä tapa tehdä neule ylhäältä alaspäin istutetuin hihoin. Itse en ole vuosikausiin jaksanut ährätä istutettujen hihojen kanssa, eikä saumojen ompelukaan kuulu lempiharrastuksiini, joten kurssi oli kuin minulle tehty. The Tailored Sweater ei oikeastaan ole neulemalli vaan apuväline omien neuleiden suunnitteluun. Mielestäni tämä idea on nerokas ja koko paketti kerrassaan loistava.
Kurssilla neuloimme minikokoisen paidan, jossa käytiin läpi kaikki isompaankin paitaan tulevat tekniikat ja kommervenkit. Opin luomaan silmukat virkkaamalla, valesauman tekemisen, wrap&turn:n lankalenkkien hävittämisen ja silmukoiden poimimisen niin, ettei jää reikää. Kaikki tämä asiantuntevassa opetuskessa ja mukavassa seurassa.
Sain kurssin aikana paitani jo kainaloiden alle ja kotitöiksi jäi vain hihojen ja helman neulominen sekä työn viimeistely. Se olisi saattanut jäädä tekemättä ellei pusero olisi ollut juuri sopiva Gorillalle. Poika on jo useampaan kertaan vihjaillut, että Gorilla palelee ja tarvitsee puseron. Tylsä äiti ei vain ole ottanut pyyntöä kuuleviin korviinsa.
En sitten saanut rauhaa ennen kuin pusero oli valmis. Jos yhtään laskin työn kädestäni, oli Poika heti hoputtamassa jatkamaan: "Joko olet äiti päätellyt sen hihan?" Onneksi ei ollut niitä saumoja ommeltavana. Viimeisenä vaatimuksena oli banaani. Onneksi löysin virkatun banaaniaplikaation ohjeen, joka kelpasi vaativalle asiakkaalle. Ja gorilla sai paitansa juuri ennen nukkumaan menoa.
Lanka on Cascade 220:ta ja sitä kului 75 grammaa, puikot 4,5 mm. Seuraavalla kerralla pitää ottaa suuremmat puikot tälle langalle, silla neulepinta on aika tiivistä. Banaaniaplikaatioon meni n. 5 grammaa jämäseiskaveikkaa.
Palkkio kovasta uurastuksesta tuli seuraavana päivänä. Vähän väliä sain kuulla, miten hirvittävän paljon Gorilla pitää uudesta paidastaa ja miten kiva se on. Erityisesti se banaani.
8 kommenttia:
Aikas makeen paidan Gorilla onkin saanut itselleen! Niin, varsinkin se banaani!
totesi äitimuori
Kuulostaa tosi hyvältä tuo kurssi! Onkohan aiheesta kirjaa? Kysyy yks innokas neuloja täältä maaseudulta :)
Voi tuommoiselle kurssille pitäis päästä. Minullakin loppuu puseroiden teko aina siihen, kun pitäisi ruveta hihoja istuttamaan.Toivottavasti pian tulee kirja jossa opetetaan tuo ylhäältä aloitettu pusero.
Kyllä se on ihan tosi, että asiantuntevan opastuksen avulla saa aikaiseksi hienoa jälkeä :). Pitäisi enemmän itsekin käydä erilaisilla kursseilla.....
Mä oon käynyt saman kurssin ja toi on aivan loistava tapa neuloa pusero....mutta mulla se on jäänyt tuohon pikkupaitaan.
Oi oi ja voi, kyllä tuo pitäisi oppia. Kuulemma neuleet istuvat kuin valetut kun vain on ottanut mitat oikein.
Modelo muito bonito!
Bom fim de semana
Abraço
Nélia
Hei Tintti!
Hienon paidan gorilla saikin!
Terveisiä kurssisohvan vasemmasta nurkasta :D,
KatriS
Lähetä kommentti