Noniin, ei riittänyt Pojalle yksi hyvis ja pahis, vaan piti saada joukot molemmille puolille. Ritarin jälkeen seuraava toive oli kuningas. Sellaisen ohjetta ei kirjasta löytynyt, joten jouduin soveltamaan. Virkkasin peruspään ja perusvartalon ja sitten ryhdyn säveltämään. Kruunua jouduin jonkin aikaa pyörittelemään, ennen kuin oli tyytyväinen. En ensin ommellut kruunua kiinni, mutta aika pian totesimme, että se kannattaa ommella, että pysyy leikeissä mukana. Viitasta tein alunperinkin irrotettavan.
Kuningas tietysti tarvitsee suojakaartin. Sain onneksi neuvoteltua joukkojen vahvuudeksi kaksi. Alunperin toiveissa oli "ainakin kymmenen" samanlaista ritaria.
Eikä kunnon taisteluja saada aikaan, jollei pääpahiksella oli omia joukkojaan. Pieni Kuolema sai sotureikseen kaksi örkkiä. Sovelsin tähän ritarin ohjetta muokkaamalla kaulusta ja kypärää hieman. Örkeille Poika valitsi pelottavan punaiset silmät.
Aikamoista pipertämistä tämä on eikä lankaakaan ihan mahdottomasti kulu. Yksi hahmo painaa reilut 25 grammaa ja nämä neljä viimeisintä 106 grammaa yhteensä.
Nyt on onneksi Poika tyytyväinen sotilaiden määrään ja saan taas keskittyä muihin hommiin. Tosin vielä yksi pelottavan söpö pari on tulossa. Siitä lisää myöhemmin.
9 kommenttia:
Tunnen sielujen sympatiaa, sulla on selvästi yhtä vaativa työnantaja näiden lelujuttujen tekemiseen kuin mulla, vaikka aihe on eri. :D Toisaalta luulen, että hyvikset ja pahikset uppois tuohon mun esikoiseen paremmin kuin vihaiset linnut.
Siis ihan huippuja!
Odotan sitä pariskuntaa innolla,ne on ihan parhaita :D
Aivan ihania:) Siellä on pian kokonainen armeija :)
Nää on niin parhaita :-D.
Voi hyvänen aika, aivan mahtavia.
No niin; tulihan se hyvä armeijan alku taisteluihin!!
t. äitimuori
Odotas vaan, kun pojan kaverit näkee nuo :) Voi olla että ennen kesää et sitten muuta ehdikkään tekemään =)
Mahtava kööri! Kyllä pojan kelpaa. :)
Hieno armeija.
Vasta tänään, keskiviikkona klo 9.10 blogilista oli päivittäny tän kirjoituksen!
Lähetä kommentti