tintinluomukset (a) gmail.com

Kommentti olisi iloinen yllätys :-)
You can also leave comments in English :-)
Pode deixar comentários em português tambem :-)

lauantai 10. syyskuuta 2011

Keittiönperäyrittäjiltä hankittua


Silmä, pisto, tikki, takki -käsityömarkkinat järjestetään tänä viikonloppuna Tieteiden talolla Helsingissä. Sunnuntainakin ehdit vielä ostoksille klo 10 - 17. Piipahdimme Anun kanssa markkinoilla Soukan Menitan neuletapaamisen jälkeen. Mieli sanoo, että kannatti mennä, kukkaro voi olla toista mieltä. Onneksi kaikilla tuntui olevan reilut markkinalaennukset käytössä, joten rahalleen sai vastinetta ihan reilusti.


Ensimmäisenä iskin silmäni tähän ihanaan väriin. Kun sain sen käteni, en irrottanut enää. Kyseessä on ihanista ihanin alpakka (80%) - silkki (20%) -sekoite. Ilun sanojen mukaan se on kissanpentu ja täytyy tunnustaa, että hän on aivan oikeassa. Tätä ei voi olla silittelemättä ja jos oikein tarkkaan kuuntelee, niin se kehrää (ehkä se olen kuitenkin minä). Huomasin vasta kotona lankoja ihaillessani, että langassahan on täsmälleen samat sävyt kuin kynsissäni tällä hetkellä. Pitää siis neuloa tämä pois ennen seuraavaa kynsihuoltoa.


Seuraavaksi jäin silittelemään Malabrigon Lacea Liilan pöydän ääreen. En kuitenkaan napannut sitä mukaani, vaan kaksi 50 g:n vyyhtiä kokenillilla värjättyä merino lacea. Väri on kauniin syvän punainen ja  lanka ihanan pehmeää. Hinta oli tässäkin kohdillaan ihan ilman alennuksiakin. Ilse totesi, ettei kukaan ole valitellut, että langat ovat liian kalliita. Kotikulmilla ihmiset pitävät hänen kasviväreillä käsinvärjäämiään lankoja kalliina. Minä pidin lankoja jopa edullisina (yht 12 e, norm 13,50e). Liila on vaihtamssa nimeään ja uusi nimi tulee olemaan Pata-noita. Mitä osuvin nimi, kun noita kauniita kasvivärjättyjä lankoja katseli.


Vasta tässä vaiheessa huomasin, että Succaplokkikin oli paikalla. Meinasi iskeä hätä, kun kuvittelin käyttäneeni jo kaikki rahani. Kävin kukkaron sisällön kuitenkin huolellisesti läpi ja löysin kuittien lomasta riittävästi rahaa kaikkiin haluamiini tavaroihin. Hauskaa oli, että olin Anulle juuri autossa sanonut, että aion ostaa itselleni Succaplokin sukkablokit lahjakortillani Priimasta ja sitten ne ovat siinä ihan nenän edessä. Kaikkein ihaninta oli saada ostaa nämä suoraan  sympaattiselta tekijältä jahänen viehättävältä vaimoltaan. Paavo-puiccomitta oli niin söpö ja vieläpä ihanan värinen, että oli pakko saada se mukaan. Toivottavasti mallitilkkujen mittaaminen sujuu jatkossa paremmin tämän Silmuccaruudun avulla (ostin sen pienemmän version,kun en viitsi tehdä isoa mallitilkkua). "Knitting is not a crime" -nappi piti myös saada matkaan mukaan.

Monia ihania juttuja jäi vielä ostamatta (mm. nyörihaarukka). Toivottavasti tällaisia markkinoita järjestetään uudestaan. Kaikki mukana olevat keittiönperäyrittäjät ansaitsevat päästä esille.


Täytyy tunnustaa, että Menitastakin tarttui mukaan moneen kertan pyörittelemääni Colinetten Jitterburgia. Kolmesta vyyhdistä kaksi oli samaa värjäyserää ja tämä kolmas poikkesi niistä edukseen (oli selkesäti sinisempi kuin ne muut). En tiedä raaskiiko tästä sukkia neuloa, huviksi taitaa päätyä. Nyt pitäisi vaan saada noita keskeneräisiä KyJyjä valmiiksi, että saa aloittaa taas uusia töitä.


Tänä aamuna sain onneksi yhden pitkällisen projektin valmiiksi. Tämän nimi on Valtion leipä. Ihan vain siksi, että se on pitkä ja kapea. Tämä on kesällä neulomani pipon pari, jonka aloitin jo toissa kesänä. Työ ei vaan edennyt, vaikka malli on yksinkertaisemmista yksinkertaisin. Neulominen tuntui vaan niin nihkeältä ja nahkealta. Viimein tajusin vaihtaa  vanhan pyöröpuikon KnitProhon ja johan alkoi homma luistaa. Kyllä tämä neulominenkin on välineurheilua ja, kun paljon tekee, pitää olla kunnon vehkeet. Pakotin itseni päättelemään huimat kahdeksan langanpäätä heti työn valmistuttua. Ihan oikesti jouduin taistelemaan itseni kanssa. Olisin niin mielelläni heittänyt kaulahuivin vaan sohvan nurkkaan odottamaan aikaa tulevaa. Tuntui melkein siltä, että olisi vatsalihasliikkeitä yrittänyt tehdä. Mutta tulihan se pääteltyä ja kuitattua 128 grammaa kulutettua lankaa. Tavoite olisi jossain vaiheessa saada kulutettujen lankojen määrä suuremmaksi kuin hankittujen. Tämän päivän jälkeen se on taas hieman haasteellisempaa.

Toivotan lämpimästi tervetulleiksi kaikki uudet lukijat. Toivottavasti viihdytte :-)

Neulokasta sunnuntaita kaikille!

11 kommenttia:

Tiiti kirjoitti...

Hienoja löytöjä olet tehnyt, harmi, etten itse ehtinyt kyseisille markkinoille. Olipa muuten mukava tavata Soukassa ja saada ihanille sivuille "kasvot" :)
Minuä yritän olla ahkera ja saada huomisen aikana kaikki noin miljoona lippulappusta virkattua valmiiksi ja koottua liiviksi.

Anneli kirjoitti...

Kyllä minunkin sormeni haluaisivat hiplata noita lankoja. Niin hyvin kuvailit miltä ne tuntuvat.Tosi ihanan värisiäkin.
Noista ei voi tulla muuta kuin kaunista :)

TiiQ kirjoitti...

Oi että oli taas niin kokonaisvaltaisesti mukava postaus etten lähde sen tarkemmin ruotimaan. Sun blogia on kyllä ilo seurata <3.

jansku kirjoitti...

oi kuinka upeita lankoja ja tarvikkeita oot ostellut sieltä markkinolita...
minä en ikinä pääse tuollaisille:(
sukkaplogit minäkin tarviin , mutta mistä??

Auli kirjoitti...

Meinasin just sanoa, että mitkä kynnet ja lanka! Ihan samaa kaliiperia.... Hienot markkinqat. Minä vaan siivoon autotallia....

Neferi kirjoitti...

Mitä ihanuuslankoja :)

Nina kirjoitti...

Aijai mitä lankoja...mun langat kyhjöttää kaapissa,en oo jaksanut ainuutakaan silmukkaa tehä...inspistä oottelen...

Lila kirjoitti...

Ihania lankoja olet ostanut! Paljonko maksoi tuo succaplocci?

Sulotar kirjoitti...

Aivan ihania lankoja olet ostanut itsellesi... Melkein olen kade, sillä on niin hyvän värisiä.

enkulin käsityöt kirjoitti...

Ihania hankintoja olet tehnyt. Upeita nuo langat. Pirteä tuo neuleesi.

vesimiesneuloo kirjoitti...

Kiitos vierailustasi,tulin vasta visitille,kiva blogi!
Upeita lankoja:)