Tallinnassa taas

Piipahdinpa eilen taas Tallinnassa. Vaarallista touhua tällaiselle lanka-addiktille, mutta olimme suunnitelleet tätä matkaa entisen työkaverin kanssa jo monta vuotta.

Ensimmäisenä hurautimme taksilla Karnaluksiin, sillä matkaseuralaiseni on myös ahkera käsityöläinen eikä ollut koskaan tässä ihmemaassa käynyt. Hänellä oli ihan samat tuntemukset kun minullakin ensimmäisellä kerralla. Tavaramäärä on niin huima, ettei sitä pieni ihminen tajua. Seuraavilla kerroilla osaa varustautua ostoslistan kanssa. Itse olen käynyt Karnaluksissa sen verran usein, että selvisin aika vähillä ostoksilla. Aikani pyörittelin Rowanin Summer tweediä, mutta jätin sen kuitenkin odottamaan seuraavaa käyntiä. Eikä mukaan tarttunut tällä kertaa mitään muutakaan lankaa. Vähän nappeja ja helmiä.

Toisella puolella Tartu maantietä on avattu uusi lankakauppa Wool & Woollen. Siellä oli myynnissä Dropsin lankoja ja Noroa kartiolta. Näiden lisäksi he tuovat maahan erilaisia lankoja Italista ja Ranskasta ja kerivät ne oman tuotemerkkinsä alle. Enhän mä voinut jättää omaa nimikkolankaa ostamatta :-). Varsinkin, kun se on täyttä puuvillaa. Joy-lanka on puuvilla-akryyliä ja tuntui niin ihanan pehmeältä, että siitä täyty tehdä jotain jollekin pikkuiselle tai sitten sytomyssyjä. Langat maksoivat yhteensä alta kuusi euroa. Uusia Noron lankoja on tulossa syksyllä.

Poikkesimme myös Abakhan-kangaskaupassa siinä vieressä. En ollut koskaan käynyt, kun en ole aikoihin saanut ommeltua mitään. Tarjolla oli ihan kivoja flanellikankaita, joita on Suomesta vaikea löytää. Muuten ei ollut mitään sykähdyttävää. Paitsi, kun pääsin lankahyllyn kohdalle. Siellä mulle huutelin ihana siniturkoosi lankakerä. Hyllystä löytyi vielä kaksi kerää lisää ja mietin, mitä niistä saisi tehtyä. Kassalla sitten kysyin, olisiko lankaa lisää ja täti kävi hakemassa varastosta pussillisen, josta sitten löytyikin vielä seitsemän kerää. Eli sainpahan ne paitalangat sitten ostettua. Matkaseuralainen vaan ihmetteli, kun en ostanut puikkoja ja ryhtynyt samoin tein hommiin (täytyy tunnustaa, että mallitilkut on jo neulottuna ja aion me heittää pesukoneeseen ihan kohta). Kangaskauppa muuttaa loppukuusta kadun toiselle puolelle samaan taloon Karnaluksin kanssa.

Esittelin ystävälleni vielä Liann Löngad -kaupan, mutta sieltä ei tarttunut mitään mukaan. Eikä tarttunut mitään mukaan Pronksistakaan, mutta samassa kellarissa olevasta käsityötuotteiden myymälästä ostin itselleni Mari Mirtin turkoosin tunikan. Väri ei ole täydellinen (on hieman liian vihreä, kuvassa näyttää sinisemmältä), mutta malli ja materiaali ovat. Ostin viime keväänä itselleni samaisen tunikan punaisena ja olen pitänyt sitä ja siitä todella paljon.

Sitten alkoikin ostoskiintiö olla täynnä ja kävimme nauttimassa rauhallisen lounaan hyvässä ravintolassa. Voin lämpimästi suositella Oliver´sia Vanhassa kaupungissa. Onneksemme päivän ainoa sadekuuro osui kohdalle juuri, kun olimme istahtaneet pöytään. Kun olimme syöneet, aurinko paistoi taas täydeltä taivaalta. Sitten olikin jo aika lähteä kohti satamaa.

Aamun taksimatkaa lukuun ottamatta kävelimme koko päivän paikasta toiseen eli tuli samalla tehtyä ihan mukava lenkkikin :-). Hauska päivä oli! Lankavarasto tosin kasvoi 1200 grammalla, mutta olen kuitenkin tyytyväinen ostoksiini.

Huomenna alkavatkin sitten työt. Suurin ongelma siihen liittyen on se, että pitää saada mukaan joku helppo, mutta aikaavievä neule, kun tulee pari päivää istuttua erilaisissa kokouksissa ja suunnittelupalavereissa.