Kiirettä pitää

On tämä lukuvuoden alku aina niin kiireistä aikaa. Omien kiireiden lisäksi meillä on ollut totuttelemista myös siihen, että kotona on yksi koululainenkin. Vaikka Poika kävi eskarin jo koulun puolella, on tämä ekaluokkalaisen äidin elämä paljon vaativampaa.

Käsitöitä olen närpinyt vähän sieltä ja vähän täältä. Ravelryyn listasin ison liudan keskeneräisiä töitä ja melkein alkoi päätä huimata. Aika moni työ odottaa vain sitä viimeistelyä ja onpa muutama valmiskin odottamassa valokuvaamista. Jotenkin ei ole vain jaksanut ja ehtinyt. Mitään työtäkään en saa aikaiseksi tehdä loppuun asti. Kaikki etenevät tasaiseen tahtiin :-)

Pelottaa ihan ajatella, miten sekopäinen olen muutaman viikon päästä. Tänään jo onnistuin ajamaan töistä kotiparkkipaikalle ennen kuin huomasin, että käsilaukku on yhä edelleen työpaikan kaapissa lukkojen takana. Pojalle oli parturi varattuna ja moottoritielläkin piti ajella, joten oli pakko lähteä laukkua hakemaan. Onneksi ei ole pitkä matka. Työkaverit tosin ihmettelivät, kun olin jo kertaalleen toivotellut hyviä päivän jatkoja ja taas olin paikalla.

Kesällä otetuista kuvista on jokunen esittelemättä ja tällä ihanan vihreällä kuvalla toivotan itselleni ja kaikille teille rauhallista ja seesteistä syksyä.