Palapeittoja - peittopaloja

Maggies square (ohje)

Flower buttons (ohje)

PikkuUnelmia-blogista bongasin tällaisen CAL:n eli yhteisvirkkaustempauksen Ravelryssa. Ajatuksena on virkata joka kuukausi yksi erilainen pala peittoa varten ja vuoden lopulla onkin sitten palat valmiina. Vaihtoehtoina on 12" eli n. 30 cm:n pala ja 6" eli 15 cm pala. Amerikkalaiset vaan virkkaavat niin hirvittävän paksulla langalla, etten itse SeiskaVeikallani ja 4 mm:n koukulla päässyt samoihin lukemiin. Suurempi pala on n. 27 cm x 27 cm ja pienemmät 9 cm x 9 cm.

Suuremman palan kokoa on helppo muuttaa virkkaamalla enemmän tai vähemmän kerroksia. Katson millainen on helmikuun pala ja sovitan tuon sitten sen mukaan. Pienemmät palat tein ihan ohjeen mukaan ja kuvittelen, että seuraavatkin ovat suhteessa yhtä paljon pienempiä. Katsotaan miten käy. Tää on niin söpö malli. Langat ovat lankakorin kätköistä, tosin pahoin pelkään, että joudun jossain vaiheessa hankkimaan lisää lankaa.

Nyt on muuten jo kevättä ilmassa. Tintit ovat aloittaneet laulunsa ja aurinko paistaa :-)

Lippamyssy

Virkkasin näitä myssyjä viime syksynä aika monta Sytomyssykampanjaan. Muutamat ihmiset kyselivät ohjetta myssyyn ja nyt sain sen viimein kirjoitettua. Uusi HUS:n alueen keräys on taas pyörähtänyt käyntiin ja myssyjä kerätään erityisesti lapsille.

Lippamyssy (päänympärys n. 52 cm)

Lanka: 65 - 75 g paksuhkoa puuvilla- tai puuvillasekoitelankaa (Punto color, Pantino, Rosetti Naturel Cotton, BlendBamboo kaksinkertaisena, Novitan Bambu kaksinkertaisena)
Virkkuukoukku 3,5 mm tai 4 mm (valitse sellainen koukku, jolla saat suht tiukkaa jälkeä, myssy ei saa olla löpsö)

Kuvan myssyssä Punto color -lanka ja 3,5 mm koukku.

Minulla on tapana aloittaa virkkaaminen kiristettävään aloituslenkkiin. Halutessasi voit virkata kuusi ketjusilmukkaa ja yhdistää ne lenkiksi. Virkkaan yleensä pylväät silmukan takareunaan. Kerros alkaa 3 ketjusilmukalla, joka vastaa yhtä pylvästä. Kerros yhdistetään piilosilmukalla aloitusketjun 3. silmukkaan.

1.krs: Virkkaa aloitussilmukkaan 3 kjs (=p), 11 p, yhdistä piilosilmukalla ketjusilmukkaketjun 3. silmukkaan. (= 12 p)
2. krs: 2 p jokaiseen silmukkaan (= 24 p)
3. krs: 2 p joka 2. silmukkaan (= 36 p)
4. krs: 2 p joka 3. silmukkaan (= 48 p)
5. krs: 2 p joka 4. silmukkaan(= 60 p)
6. krs: 2 p joka 5. silmukkaana(= 72 p)
7. krs: 2 p joka 6. silmukkaan(= 84 p)
8. krs: 2 p joka 7. silmukkaan(= 96 p)
9. - 15. krs: p kaikkiin silmukoihin (= 96 p) (jos haluat korvien yläpuolelle loppuvan myssyn, virkkaa vain 6 krs.)
16. krs: 2 kjs, 32 ks, ½p, *1 p, 2 p samaan* x 14, ½p, 33 ks, yhdistä piilosilmukalla
17. krs: 2 kjs, 31 ks, ½p *1 p, 2 p samaan* x 2, 36 p, *2 p samaan, 1 p* x2, ½p, 32 ks, yhdistä piilosilmukalla
18. krs: 2 kjs, 30 ks, ½p, 50 p, ½p, 31 ks, yhdistä piilosilmukalla.
19 krs: viimeistele rapuvirkkauksella (tai kiinteillä silmukoilla)

Suuremman myssyn saa jatkamalla lisäyskerroksia ja tekemällä pidemmän suoran osuuden ennen lippaa. Lipan osuus on n.kolmasosa myssyn ympäryksestä (voin toki kirjoittaa tarkemmankin ohjeen, jos joku haluaa).

Kerrothan, jos kaipaat ohjeeseen tarkennuksia tai huomaat virheitä. Selkeän ohjeen kirjoittaminen ei ole helppoa :-)

Jätäthän kommentin ja vaikka linkin omaan blogiisi, jos käytät ohjetta.

Kaunissaari

Olen monta vuotta käynyt ahkerasti tilkkutyökurssilla, mutta valmistuneita töitä ei kovinkan tiheään synny. Helsingin suomenkielisellä työväenopistolla on meneillään Itämeri-projekti, johon toivotaan mahdollisimman paljon minitekstiilejä (20cm X 20cm).

Itselleni meri on Atlantti ja mökkimaisema on järven rannalla, joten aihe ei ihan heti napannut. Viime viiikolla menin kuitenkin tilkkukurssille kahta kättä heiluttaen suoraan töistä ja jotain piti tehdä. Sain inspiraation omaan työhöni Marlen upeista Itämeri-töistä. Ryhdyin siis penkomaan tilkkulaarista aarteita.

Yllättävän paljon ihania kankaita oli joku laittanut pois ja niistä alkoi tämä maisema muodostua. Sain kotonakin kaivettua ompekukoneen esille ja tikattua vapaalla tikkauksella kaitaleita kiinni. Eilen illalla sitten pontevaasti viimeistelin työni ja sain kuin sainkin sen valmiiksi.

Pahin paikka tuli siinä, kun työlle piti keksiä nimi. Ensimmäinen ja ainoa asia, mikä tuli mieleeni oli Kaunissaari ja siellä viime kesänä viettämäni päivä (kiitokset Marialle ja Kristiinalle). Näin jälkikäteen, kun katson kesällä otettuja kuvia, näen yhteyden työni ja maiseman välillä. Tiedostamattani palasin siis noihin ihaniin maisemiin ja aurinkoiseen kesäpäivään.

Raggegarnin tuho

Olen käynyt sen verran ahkerasti lankaostoksilla LankaMaailamssa, että kaappeihin oli kertynyt monta kerää Raggegarn-lankaa (jota siis kaupanpäällisinä jaetaan). Lanka on paksuhkoa ja karheaa, joten en innostunut ajatuksesta tehdä siitä sukkia, vaikka se sukkalankaa onkin.

Ajattelin, että peittona lanka saattaisi toimia ja olen jo jonkin aikaa suunnitellut peiton neulomista domino-tekniikalla. Tässä tekniikassa kaikkein parasta on se, että palat tulee liitettyä yhteen jo neulontavaiheessa. Minulla, kun nämä viimeistelytyöt usein antavat odottaa itseään. Huono puoli on se, että aika pian työ on niin iso, ettei sitä voi kuljettaa mukana. Malli on helppo ja sopivan aivoton television ääressä neulottavaksi. Tämä ei varmastikaan jää viimeiseksi dominopeitokseni (ja Raggegarnia on taas alkanut kerääntyä).

Reunaan virkkasin yksinkertaisen pitsin, kun se tuntui paljaalta ja keskeneräiseltä ilman sitä. Sinistä lankaa kului 6,5 kerää ja punaista 7,5. Painoa työllä oli kuitenkin vain 628 gramma eli vajaat 13 kerää. Ihan mielenkiinnosta punnitsin iskemättömän kerän, joka painoi vain 44 g. Nyt täytyy miettiä koko kirjanpitosysteemi uusiksi :-) Puikot ja koukku olivat 4mm, seuraavalla kerralla voisin käyttää 4,5 mm puikkoja, niin peitosta tulisi laskeutuvampi.

Tämä peitto lähtee pohjoiseen lämmittämään jonkun vanhuksen polvia. Toivottavasti karheus ei tunnu vaatteiden läpi.

Nappiruusut

Blogistaniassa seikkaillessani löysin tieni 37 tuntia vuorokaudessa -blogiin ja löysin sieltä tämän MaMa-haasteen. Minuun kolahti ihan täysillä tämä vaatimus "Materiaalit tuotteeseen tulee olla omista Mahdottoman suurista Materiaalivarannoista." Ensimmäisen haasteen aiheena olivat napit ja kuten olette jo ehkä huomanneet, minulla on niitä muutama. Tiukoille meni haasteeseen osallistuminen ja meinasin jo luovuttaa, mutta niin vain sinnittelin nämä Nappiruusut valmiiksi ennen määräaikaa.

Mahdottoman suurista materiaalivarastoista löytyi myös erivärisiä silkkinauhoja, hakaneuloja ja kaikkiin nauhoihin sopivaa ompelulankaa. Kun sain vielä ystävän paikalle kannustamaan ja valitsemaan nappeja, oli ilo sitäkin suurempi.

Mahdottoman suurista välinevarastoista (kyllä, tämä on myös välineurheilua) löytyi ennen joulua ostamani Cloverin The Bow Maker, joka oli vielä ihan kokeilematta. Ensimmäisen ruusun tein viisisakaraisella tähdellä ja kolmella nauhakierroksella, mutta siitä tuli liian ahdas ja jotenkin tunkkainen. Purin sen. Seuraavaksi kokeilin viisisakaraisen ja seitsensakaraisen tähden yhdistelmää. Laiska kun olen en jaksanut ommella ensin viisisakaraista, sitten seitsensakaraista ja sitten vasta nämä kaksi yhteen. Pyörittelin nauhan ensin viisisakaraisen tähden ympärille, pujotin toisen tähden alle ja jatkoin nauhan pyörittelyä sille. Ompelin kerrokset kiinni toisiinsa ja irrottelin tähdet (hieman piti taiteilla,että aai toisen tähden välistä pois, mutta se tuli sieltä ilman suurempaa väkivaltaa. Samalla langalla ompelin napin keskelle ja hakaneulan taakse.

Näistä tuli aika somia. Yksi jää minulle (arvaa mikä?), kolme lähtee maailmalle ja yksi on vielä kotia vailla.

Tunnustuksia

Sain sekä Aavalta etää PikkuUnelmilta nämä tunnustukset. Kiitos ja kumarrus, nämä lämmittävät mieltä kovasti.

Seitsemän faktaa itsestäni:

1. Innostun helposti uusista asoista, mutta niiden loppuunsaattaminen on vähän niin ja näin
2. Minulla on ihan liikaa kaikkea materiaalia, josta joskus vielä voisi/pitäisi tulla jotain
3. Elämän painopiste on kotona, vaikka käynkin töissä ja olen työhöni tyytyväinen
4. Ilmoitin ainokaiseni kouluun eilen
5. Minulla on kohta syntymäpäivä
6. Osaan portugalia sujuvasti
7. En erityisemmin pidä kiertokirjeistä ja ne jäävät lähettämättä eteen päin (saan ehkä just ja just aikaiseksi lähettää se mitä piti sille jolle piti)

Tämä pitää pistää eteenpäin viidelletoista blogille. Monet seuraamani blogit ovat tämän tunnustuksen juuri saaneet, joten yritän poimia sellaisia, joilla ei sitä tietääkseni vielä ole. Tässä siis listani perusteluineen (ja haluan palauttaa tunnustuksen kiitosten kera Aavalle PikkuUnelmille).

• Leenan käsityöt - Perinnejuttuja modernistti
  
• Marian käsityöt - Apua ja tukea aina saatavilla. Kiitos!
  
• Suden silmukat - Maailman ihanimmat virkatut eläimet
  
• Akileija - Ihania kuvia pihapiirin elämästä
  
• Käsistä karannut - Luovaa jämämateriaalin käyttöä
  
• Marle - Ihania ja inspiroivia tilkkutöitä
  
• Tilkunviilaaja - Hienoja tilkkutöitä ja kuvallisia ohjeita
  
• Kristiinan silmukat - Tuntee Tallinnan ja sen lankakaupat ja auttaa aina
  
• Puikkojen polut - Ihania käpypitsejä
  
• Ikomi - Nuorekasta ja raikasta suhtautumista käsitöihin
  
• A Tricoteira - blogiystävä Brasiliasta
  
• Villanne - Jumalaisen kauniita pitsihuiveja ja muutakin
  
• Hupsistarallaa - Hauskaa, hassua ja innovatiivista!
  
• Aavan nurkka - Kauniita virkkustöitä
  
• Pikku Unelmia - Uusi ihana tuttavuus

Tunnustus pitäisi tosin antaa kaikille käsityöbloggaajille yhteisesti. On ihanaa, miten paljon tietoja ja taitoja eri blogeissa on saatavilla ja vieläpä hyvässä hengessä. Kiitos kaikille!

Ryppyilyä

Onneksi ihan tarkoituksella ja hyvässä hengessä.

Asukastalollamme on syksystä lähtien kokoontunut kudontaryhmä ja päätimme yhteistoimin laittaa ryppyhuivi-loimen. Ohje on Kauhavan Kangasaitan sivuilta. Loimi-lankana on Esiton kampavilla, väreinä aniliinin ja syklaamin punainen. Kudoin kaulaliinani kaapista löytyneellä marjapuuronvärisellä villalangalla (saattaa jopa olla samaista kampalankaa vyyhdillä kartion sijasta). Huivi painaa 240 g ja arvioisin kuuteen osuudeksi n. 100 g (en hoksannut punnita vyyhtiäni ennen kutomista). Sidoksena on palttina, johon neljän senttimetrin välein kudottaan rypytyslanka kalalangalla.

Kutominen itsessään oli nopeaa, jännitystä matkaan toi vain tuo rypytyslangan paikan mittaileminen ja laskeminen (yritin saada kuteen tiheyden samaksi kuin loimen eli 24 lankaa 4 cm:llä). Hapsujen pyörittelyynkin taisi mennä enemmän aikaa kuin kutomiseen.

Sitten pääsinkin hauskimpaan vaiheeseen. Kuroin rypytysnarut yhteen ja solmin ne mahdollisimman tiukasti. Upotin huivin kuumaan veteen vettymään kunnolla, käärin sen lakanakankaaseen ja laitoin mehumaijaan (sinne mihin marjatkin). Huivin sai höyrystyä tunnin verran ja jäi kattilaan jäähtymään. Huuhteluainekylvyn jälkeen leikkasin rypytyslangat pois ja levitin huivin n. 17 cm levyiseksi kylpyhuoneen lattialle. Kuivuminen kesti melkein vuorokauden.

Lointa on vielä jäljellä ja ajattelin tehdä itsellenikin huvin eri värillä. Tämä huivi menee äitylille myöhästyneenä syntymäpäivälahjana.

Sudenkorennot

Ostin tämän Lai-la-lai Yarnz-langan jo jokunen aika sitten, kun väri oli niin herkullinen. Lanka on 80% villaa ja 20% silkkiä, joten ei sitä ihan mihin tahansa voinut käyttää. Loppiaisaaton neuletapaamiseen piti kuitenkin joku projekti saada mukaan. Huomasin jossain vaiheessa myös, etten osaa käyttää hanskoja varsinkaan autoa ajaessani ja nykyisten vajaamittaisten hihojen aikakaudella vilu kiirii helposti takin hihoista sisään. Tarvitsin siis ranteen lämmittimet.

Ravelryn kautta löysin tieni islantilaiseen blogiin, josta nappasin mallineuleen. Jätin kuitenkin peukalolle reiän, joka osoittautui liian isoksi. Niinpä tein päättömän peukalonkin. Lämmittimet ovat napakat, mutta sellaiset halusinkin. Olen erittäin tyytyväinen lopputulokseen ja erityisesti peukaloihin. Mallineule oli helppo ja nopea, sitä oli helppo neuloa myös seurassa. Lanka on ihanan pehmoista ja kauniin kiiltävää. Lankaa kului 49 g.

Nimi lämmittimille tuli langasta, jonka nimi on Waste None Dragonfly.

Huppukauluri

Kauniin punainen TeeTeen Cacao -vyyhti on majaillut lankalaatikossa reilun vuoden (kiitos Sny syksyltä 2009). Koska sitä on ollut vain yksi vyyhti, en ole oikein keksinyt, mitä siitä tekisin.

Syksyn Modassa ja Tikatan ikkunassa näin sitten tämän huppukaulurin (ohje löytyy myös TeeTeen sivuilta). En itse innostunut kovinkaan paljon, mutta äiti piti mallista ja lupasi sitä käyttää.

Tämä on neulottu joulun ja uuden vuoden välipäivinä, mutta vasta tänään sain aikaiseksi viimeistellä sen. Ensin näytti siltä, että pienestä ja vaatimattomasta nappikokoelmastani ei löydy sopivaa nappia. Sitten silmiini osui helmiäisnappeja sisältävä purkki ja sieltä valitsin tämän napin. Mitä muuta nappihullu maailmalta ostaisi kuin nappeja. Tämä nappi on Tahitilta ja on kuin pieni koru tässä.

Lankaa kului 71 grammaa ja jäljelle jäi ehkä ranteen lämmittimiin riittävä määrä (tai siis lämmittimistä tulee just niin pitkät kuin, mihin lanka riittää :-) ). Neulominen oli nopeaa paksuhkoilla puikolla, mutta en ihastunut lenkkimohairin neulomiseen. Koko ajan sai olla tarkkana, että varsinainen lanka eikä vain lenkki osui puikolle. Lanka on pehmeää ja lämmintä ja juuri sopivaa täällaiseen asusteeseen.

Ihana auringonpaiste ja kuvaukseen sopiva valaistus innostivat minut viimeistelytöihin. Tulkoon kevät!

Näissä mukana

Taas olen ilmoittautunut pariin tempaukseen. Sinäkin ehdit vielä halkutessasi mukaan.

SalainenNeuleYstävä, Kevät 2011

Pakettien lähettäminen on niin kivaa, kun saa useimmiten ostaa jotain muuta väriä kuin, mitä itselleen ostaisi. Toki pakettien saaminenkin on mukavaa :-)

Taikapallovaihto

Törmäsin muutamassa blogissa Magic yarn ball -termiin ja sen ajatus viehätti minua kovasti. Kuumeisesti mietin kenelle voisin sellaisen lähettää. Siispä heti ilmoittauduin tähän vaihtoon mukaan, kun siihen törmäsin.

Nyt on taas kiva odotella päivän postia, kun luvassa on ehkä jotain muutakin kuin laskuja.

Lapsuusmuistoja

Näin tämän mallin Suden sivuilla ja oli ihan pakko itseksi kokeilla. Tuli jotenkin lapsuus mieleen :-). Alkuperäisessä ohjeessa oli lankana SeiskaVeikka, mutta omani tein lankakorista löytyneistä puuvillalangoista. En saanut tiheyttä ihan kohdilleen, mutta halusin tehdä patalapun tuliaisiksi eiliseksi illaksi. Melkein meinasin jättää sen kotiin, mutta kotijoukot olivat niin ihastuneita aikaansaannokseeni, että se pääsi huvittamaan myös ystäväpariskuntaa. Nyt täytyy lukea ohje uudelleen ja rauhassa ja yrittää saada seuraavasta Pekasta parempi. Ohje löytyy Touhumaan-sivuilta. Ja vieläkin hymyilyttää. Lankaa kului 33 g.

Pojankin pesin valmistui. Se on paljon pienempi kuin anopille tekemäni, mutta kuvissa sitä ei huomaa.Lankana on BlendBamboo ja sitä meni 18 g. Sopivan kokoinen omaan käteeni olisi näiden kahden väliltä.

Virkaten on alkanut tämä vuosi. Toisaalta nämä ovat pieniä ja nopeita töitä, jotka valmistuvat hetkessä. Hauskaa viikonloppua!

Ensimmäiset silmukat

Nyt on taas iskenyt ihan hillitön käsityökärpänen ja olen aloittanut tänä vuonna jo neljä uutta käsityötä. Muutama työ olisi viime vuodestakin kesken. Mutta yksi aloitetuista on jo valmiina.

Anoppi oli jo viime kesänä esittänyt miehen kautta toiveen uudesta pesuhanskasta. Ensin ajattelin tehdä neulotun pesimen, mutta mies alkoi puhua lenkeistä ja verkosta, enkä hahmottanut millainen pesimestä olisi pitänyt tulla. Vihdoin anopin luona kyläillessä näin vanhan pesimen ja sain tehtyä sen perusteella uuden. Lankana on BlendBamboo, joka tuntui ehkä liiankin pehmeältä pesimeen. Anoppi ehti kuitenkin testata pesuhanskan ja oli siihen erittäin tyytyväinen. Poikakin ihastui pesimeen ja pyysi itselleen omaa. Lankaa jäi sen verran, että siitä varmaankin riittää pienen ihmisen käteen sopivaan hanskaan. Anopin pesuhanskaan meni 32 g lankaa ja malli on sovellettu vanhasta hanskasta.

Olen viime vuoden aikana hävittänyt 11,5 kg lankaa. Suurin osa siitä on neuloutunut ja virkkautunut, osan olen antanut pois ja menipä yksi epäonnistunut huovutuskokeilu ihan roskikseenkin. Määrä tuntuu yllättävän suurelta ja lankavarastossani on tapahtunut innostavaa muutosta. Muutamia riippakiviä lankakorista vielä löytyy, mutta toivottavasti pääsen niistä eroon tavalla tai toisella tämän vuoden aikana.