Kesä tuli ja meni. Valmista ei ole juurikaan tullut eikä muutenkaan ole ollut aikaa ja energiaa käsitöiden tekemiselle. Jonkun verran on tullut matkustettua ja otettua ideakuvia. Tämä auringonkukka on yksi kesän suosikeistani.
Jotain pientä on tullut välillä väkerrettyä. Olen taas innostunut virkkaamaan koreja matonkuteesta. Veljentyttö sai synttärilahjaksi tussikorin ja työkaveri tuliaisiksi vaaleasta matonkuteesta virkatun korin, joka ilmeisesti päätyi saunaosatolle harjakoriksi (siitä en ehtinyt kuvaa ottaa, kun valmistui viime tipassa eli perillä).
(Malli on iankaikkisen vanhasta Askarrellaan kankaasta -kirjasta)Kaappeja penkoessani löysin muutaman Himmakon raadon. Näitä on jossain vaiheessa elämää tullut tehtyä useampia ja vasta sadannen jälkeen keksin (vai oliko se sittenkin äiti), ettei kannata yrittää sovittaa kahta hankalanmuotoista pientä palaa yhteen. Kun toinen puolisko on isompi kangaspala ei tarvitse olla niin tarkkana ommellessa ja homma sujuu nopeammin ja helpommin. Ompelun jälkeen voi sitten leikata palat muotoonsa. Mutta tämäkin ahaa-elämäys vaati monen monta tuskan hetkeä kirkastuakseen. Mutta nyt on pitkästä aikaa syntynyt kaksi uutta himmakkoa ja ne pääsevät työmaalle lapsukaisten iloksi.
3 kommenttia:
Onpas kiva löytää blogistasi uutta luettavaa ja katseltavaa! Aivan mahtava tuo auringonkukka, aivan hehkuu lämpöä. Tuon valokuvan pohjalta voisi ideoida mainion tilkkutyön... :-)
Himmakot ovat tosi veikeitä ja suloisia. Mahtavaa että jaksat tehtailla niitä "työkaluiksikin".
P.S. Kiitos muuten kumisaappaista, ovat olleet jo päiväkodissa käytössä ja käyttäjälleen kovasti mieluisat!
Ei voi olla totta! Noin yksinkertainen vinkki himmakkojen ompelemisesta ja leikkaamisesta, eikä sitä itse tajua. Juuri eilen olisin tarvinnut tota ideaa pienen nallen teossa.
Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan, kiitos hyvästä vinkistä :)
Totta tosiaan, onpa hyvä vinkki pienten osien ompeluun. Kiitos vinkistä.
Lähetä kommentti