tintinluomukset (a) gmail.com

Kommentti olisi iloinen yllätys :-)
You can also leave comments in English :-)
Pode deixar comentários em português tambem :-)

perjantai 24. heinäkuuta 2009

Aurinkoisia päiviä torilla

(Myyntipöytä perjantaina)

Olemme äitini kanssa jo pitkään miettineet, että pitäisi joskus kokeilla käsitöiden myymistä torilla. Päätimme aloittaa Kauppatorista. Haimme keväällä torikortit Tilakeskuksen Ulko- ja hallimyyntitoimistosta. Sinne pitää ottaa mukaan näytteet myytävistä tuotteista ja todistaa, että ne on itse tehty. Korttiin merkitään hyvin yksityiskohtaisesti myyntiartikkelit. Palvelu oli erittäin ystävällistä ja asiantuntevaa. Tarvittaessa korttiin voi lisätä uusia tuotteita (mikä on tällaiselle spontaanille sekatyöläiselle erittäin hyvä asia).

(Myyntipöytä torstaina)

Kiireinen kesäaikataulu vaikeutti sopivan toripäivän löytämistä. Mutta onneksi löytyi molemmille sopiva päivä miehen viimeisellä lomaviikolla.

Keskiviikkona Äiti ajeli Helsinkiin ja minä väänsin hikihatussa keskeneräisiä kukkaroita valmiiksi. Pakkasimme tavaramme autoon ja mietimme, pitääkö paikalla olla jo aamulla anivarhain. Onneksi hoksasin soittaa torivalvojalle, joka ystävällisesti kertoi, että pöytiä on ollut vapaana vielä myöhemminkin päivällä, joten mitään kiirettä ei ole.

Olimme torilla kahdeksan maissa ja soitin uudestaan torivalvojalle, joka tuli neuvomaan, mistä pöydät otetaan ja vähän antoi vinkkiä siitä, mihin ne laitetaan. Torille oli jo saapunut muitakin myyjiä, jotka myös ystävällisesti neuvoivat, mihin pöytä laitetaan (tosin en tiedä oliko neuvottu paikka hyvä vai huono ;-).


Emme oikein tienneet, mitä odottaa, mutta kyllä meillä jonkinlaisia toiveita myyntituloista oli. Ensimmäiset tunnit hihittelimme keskenämme ja nautimme tunnelmasta. Jututimme tuttuja ja tuntemattomia ja niitä, jotka kuvittelivat olevansa tuttuja. Teimme tuttavuutta myös muiden torimummojen kanssa. Kaikki olivat mukavia ja ystävällisiä ja auliisti neuvoivat meitä ensikertalaisia.

Ihmisiä kulki ohi tasaisena virtana, mutta hyvin harva jäi edes katsomaan pöytäämme ja vielä harvemmat ostivat yhtään mitään. Onneksi pöytäpaikka oli kohtuuhintainen ( 5 euroa per nenä), joten senkään takia ei tarvinnut stressata. Välillä joimme termarista kahvia ja kuvittelimme olevamme terassikahveilla ja nautimme ihmisten katselemisesta ja auringonpaisteesta.

(Äitin nukenvaatteita)

Päivä oli mukava, vaikka ainoa mikä karttui oli kokemus. Muut myyjät lohduttivat, että päivät ovat erilaisia, eikä kannata heti lannistua, vaikkei kauppa kävisikään. Lohduttavaa oli se, ettei näyttänyt muilla menevän yhtään sen paremmin. Päätimme tulla perjantaina uudestaan.

(Äitin kirjotut puserot)

Tänään lähdimme hieman pienemmällä tavaramäärällä liikkeelle ja julkisilla liikennevälineillä. Päivä oli jokseenkin samanlainen kuin edellinen. Juuri ja juuri saimme pöytävuokran tienattua. Mutta torilla oli taas mukavaa. Saatan joku päivä uskaltautua pienen kassin kanssa yksinkin jonkun pöydänpuolikkalle. Lähinnä seurustelemaan ja nauttimaan tunnelmasta.

Kiitokset kaikille muille torimyyjille, jotka ottivat ensikertalaiset hyvin vastaan ja joukkoonsa. Vaikutuksen tekivät myös torivalvojat, jotka olivat ystävällisiä ja auttavaisia. Erityisesti torimaksuja perinyt nuori mies oli aivan hurmaavan huumorintajuinen (äänestän sinua varmasti, kun asetut ehdolle pressanvaaleissa).

sunnuntai 19. heinäkuuta 2009

Anopin Meripäiväkassi

Tämä kassi tuli valmiiksi jo keväällä, mutta unohdin ottaa siitä kuvan ennen kuin se lähti anopin matkaan. Ilokseni huomasin kassin olevan käytössä ja anoppi naureskelikin, että se on aina hänellä mukana, kun hän käy Kotkassa. Sanoi sen olevan hänen Meripäiväkassinsa.

Viikonloppureissulla on ollut mukana helmilaatikon lisäksi tiskirättilankoja ja tiskirättejä onkin syntynyt juttelun lomassa jo useampi. Osa räteistä taitaakin jäädä matkan varrelle, mutta kaksi niistä päätyy omaan keittiöömme miehen vastusteluista huolimatta. Kassista löytyy vielä musta pikkulaukku, jonka olkahihna on vielä liian lyhyt. Se on tosin tähän mennessä saanut olla ihan rauhassa.

Tälle reissulle lähdimme vuokra-autolla, joten en ole voinut käyttää matka-aikoja hyväkseni, kun en vielä ole oppinut neulomaan ajaessani. Ehkä se on sellainen taito, jota en aio edes opetellakaan. Löytyi taas yksi syy suosia julkista liikennettä. Lyhyilläkin matkoilla saa aina mutaman rivin tehtyä ja työt valmistuvat kuin varkain.

torstai 16. heinäkuuta 2009

Söpöä Söpöliinille

Pitäisi jossain vaiheessa toteuttaa pitkäaikainen suunnitelmani pitää varastossa vähintään yksi tytölle ja yksi pojalle sopiva nuttu yllätysvierailuja silmällä pitäen.

Tämän nutun aikataulu ei ollut ihan yhtä kiireinen, kuin Yhden yön nutun, mutta tiukille meni kuitenkin. Takakappale ja toisen etukappaleen alkukerrokset tulivat tehdyiksi autossa matkalla Porvooseen ja takaisin. Lopun tikuttelin illalla ja yöllä. Viimeiset päättelyt jouduin taas tekemään kahvipöydässä. Ja kuten kuvasta näkyy, nuttu oli päättelyrajoittuneen painajainen (kotiin tultuani laskin langanpäät ja niitä oli 42 kappaletta). Mutta tähän täytyy taas todeta, että deadlinet ovat iloinen asia.Nuttu on neulottu luonnonvalkoisesta ja lilasävyisestä pätkävärjätystä Nallesta puikoilla 3,5. Ohje on aika suoraan Suuren Käsityölehden huhtikuun numerosta. Koko on n. 62 cm (tähtäsin 68:iin, mutta käsialani oli taas mallitilkkua tiukempaa). Reunoihin virkkasin nirkkoja lehmuksenvihreällä Nallella.

Nuttu on tällä hetkellä juuri sopiva omistajalleen. Toivottavasti on sitä vielä syksyllä ilmojen viilettyä.
Kaikilla töilläni on viime aikoina ollut nimi. Se vaan jotenkin pulpahtaa jostain tehdessäni. Tämä on Minttu-mustikkajäätelö.

torstai 2. heinäkuuta 2009

Ufontorjunnan lopputuloksia


Nyt on kaiketi aika tehdä yhteenveto FUFOilun tuloksista.

Hävitettävät ufot löytyvät täältä.

  1. Langanpäät on päätelty ja pienet tumput purettu.
  2. Isoäidin neliöistä tuli soma vauvanpeitto. Tähän olen erittäin tyytyväinen.
  3. Juliette-huivi on vielä ihan vähän kesken, mutta sen ajattelin tehdä sinnillä loppuun tässä ihan lähipäivinä. Ei innosta sitten yhtään.
  4. Sinnillä tuli neulottua röyhelöhuivi valmiiksi. Tulihan siitä ihan söpö, mutta ei koskaan enää.
  5. Tossut ovat muuten valmiina, mutta kaipaavat vielä kierrosta pesukoneessa.
  6. Huivi on edelleen kesken, mutta ei myöskään purkutuomion alla. Jää odottamaan inspiraatiota olohuoneen nurkkaan.
  7. Olen päättänyt purkaa sateenkaarilangan, mutta en ole vielä saanut aikaiseksi.
  8. Miniryijy on edistynyt hieman, mutta ei innosta tällä hetkellä. Taidan tehdä siitä makoilualusta/tyynyn kaverin kissoille.
Näiden lisäksi löysin nurkista vielä kaksi ufoa. Molemmat ovat edistyneet, mutta eivät ole ihan vielä valmiita. Kukkahuivista puuttu pari kukkaa, kun ne loppuivat mökillä kesken. Pikkupussukkakin on edistynyt huimasti. Olen eilen harrastanut virkkausta melkein kaikissa mahdollisissa julkisissa liikennevälineissä: bussissa ja pysäkillä, metrossa ja ratikassa. Ja myöskin kaverin sohvalla ja pihakeinussa. Tämä työ on niin pieni, että se kulkee helposti mukana.

Olen päättänyt jatkaa fufoiluaikaani hieman ja tehdä valmiiksi nämä kaksi viimeistä ufoa ja Juliette-huivin.

Kiitos kaikille kannustuksesta!